Keran junaradan eteläpuolinen kaavaehdotus on parhaillaan kommentoitavana. Tulossa on tiivistä rakentamista ja myös yli kymmenkerroksisia kerrostaloja.

Keskelle uutta aluetta on suunnitteilla koulun ja päiväkodin kokonaisuus. Samaan yhteyteen kannattaa rakentaa myös lähikirjasto.

Espoon asukasluvun odotetaan kasvavan kymmenessä vuodessa 45 000 asukkaalla. Uimahallien tilat eivät pysy kaupungin kasvun tahdissa. Hyvää on, että Matinkylään on suunnitteilla uusi uimahalli. Toisaalta Tapiolan uimahallin tilanne on ratkaisematon.

Länsiväylässä (13.2.2019) kerrottiin Kauklahden aseman eteläpuolelle suunnitellusta Lasihytin alueesta. Asukkaita on tulossa 4000-5000. Sijainti on asuinalueelle mainio, juna-asema on vieressä, ja palveluita löytyy kävelymatkan päästä.

Alustavissa suunnitelmissa todetaan, että historiallisen Kauklahden Lasitehtaan isoa teollisuusrakennusta ei ole tarkoitus säilyttää, koska ”se on jo päässyt liian huonoon kuntoon.” Kaavoituksen vasta alkaessa ei kannata linjata asiaa näin vahvasti - on syytä selvittää, voisiko vaikka vain osan teollisuusrakennuksesta säilyttää. Se voi olla mahdotonta, mutta jos ei edes yritä, niin miten voisi löytää hyvän kompromissiin menneen ja tulevaisuuden välillä?

Helsingin Sanomissa kerrottiin (12.9.), kuinka Nuuksion parkkipaikat pullistelevat. Ruuhkien purkamiseksi mietitään vaihtoehtoja.

Tehokkain ja nopein keino parantaa tilannetta olisi tihentää Espoon keskuksesta kulkevan linjan 245 vuoroväliä. Nykyisellään vuoroväli on noin tunti. HSL suunnittelee arkipäiville puolen tunnin vuoroväliä. Sama vuoroväli kannattaisi ulottaa viikonloppuihin ainakin kansallispuiston sesonkiaikoina.

Kymmenessä vuodessa Espoon asukasluvun odotetaan kasvavan 45 000 asukkaalla. Vaikka Matinkylään suunnitellaan uutta uimahallia, uimahallien tilat eivät pysy kaupungin kasvun tahdissa.

Espoonlahden suuralueella on noin 55 000 asukasta, ja metron myötä asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Alueella toimii uimahalli, mutta Espoonlahden urheilupuiston toimintoja voisi täydentää Leppävaaran tapaan maauimalalla.

Espoolainen Jupperi koulu remontoidaan ensi vuosikymmenellä. Myös päiväkoti tulee samaan yhteyteen. Selvää on, että tulossa on joko vanhojen tilojen kunnostus ja tuntuva laajennus, tai nykyinen koulu korvataan uudisrakennuksella.

Remontti on myös hyvä hetki korostaa koulun asemaa alueen kyläkeskuksena.

Suunnitteilla on nykyisten seutulinjojen 217, 218, 226 ja 235 korvaaminen uudella runkolinjalla 200. Uusi linja lähtisi Elielinaukiolta ja kulkisi Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan. Espoossa linja seuraisi Vanhaa Turuntietä, ainoa poikkeus olisi koukkaus Karakallion kautta. Päätepysäkki olisi Jorvi.

Osa nykyisistä yhteyksistä muuttuisi vaihdolliseksi. Toisaalta uuden runkolinjan vuoroväli olisi niin arkisin kuin viikonloppuisin 10 minuuttia, eli odottelemaan ei joudu.

Länsiväylässä (18.10.) kerrottiin kuinka “luontotrendi koettelee Nuuksiota.” Viime vuonna arviolta 340 000 retkeilijää kulutti polkuja. Mielipidesivuilla Ari Ampuja kertoi, että kauniina viikonloppuina parkkipaikat ovat tupaten täynnä.

Nuuksiossa on ainutlaatuista luontoa, ja sinne on helppo päästä. Nyt kannattaa jo varautua 400 - 500 000 retkeilijään vuodessa, etenkin satsaamalla joukkoliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa, ja Nuuksio on vuosi vuodelta tunnetumpi alue.

Espoolla on melko kattava kirjastoverkko: aluekirjastoja isoissa keskuksissa ja lähikirjastoja eri puolilla kaupunkia.

Vaikka kirjastoverkko on kattava, se ei tiivistyvässä kaupungissa riitä. Espoon asukasluku kasvaa, ja uusia asuinalueita rakennetaan tasaiseen tahtiin.

Harva nauttii niistä muutamista kiireisistä päivistä ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää. Ilmoituksen täyttö vielä menettelee, uudet sähköiset palvelut ovat jopa miltei helppokäyttöisiä. Ongelma on löytää kaikki ne paperit ja sähköpostit, joiden tiedoista veroilmoitus koostuu.

Suuri osa espoolaisista ykkös- ja kakkosluokkalaisista on koulun jälkeen iltapäivähoidossa. Iltapäivätoimintaa järjestävät yksityiset palveluntuottajat tai koulut kaupungin omana toimintana. 

Sote-uudistuksessa keskustellaan etenkin terveydenhoidosta ja hallinnosta. ­Sosiaalipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Yksi ulottuvuus on tyystin puuttunut keskustelusta: omaisten ja läheisten asema.

Mielenterveyskuntoutujien omaiset tekevät työtä, joka ei usein näy. He hoitavat kotia, tukevat ja kannustavat, kiertävät mukana tapaamisissa, soittavat apua ja valitettavan usein myös koordinoivat hoitojärjestelmän toimintaa. Kyse ei ole aina lyhyistä projekteista – monet vanhemmat saattavat tukea omaa lastaan yli puoli vuosisataa.