Länsiväylässä (23.10.) kerrottiin Espoon suunnitelmista rakentaa pyöräbaanojen verkosto, laadukkaita ja hyväkuntoisia pyöräteitä käytännössä pääväylien varrelle sekä aluekeskusten välille.

Helsingin ja Espoon rajalla - niukasti Espoon puolella - on Käärmesaari. Kaupungit ovat kunnostaneet saarta yhdessä, ja esimerkiksi tulentekopaikkoja on parannettu.

Tovi sitten auennut Leppävaaran maauimala on hieno. Espoon seuraava uimahalli-investointi on Matinkylän uimahalli. Sen jälkeen katse kannattaa suunnata Espoon keskukseen. 

Länsiväylä kertoi (12.3.) kuinka Espoo laajentaa kerhotoimintaa. Hyvä niin - monipuolinen ja laadukas kerhotoiminta on aiempaa varteenotettavampi vaihtoehto päivähoidolle.

Viime kuukausina on väännetty muun muassa oikeudesta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Kepin sijaan kannattaa keskittyä porkkanaan. Tarjoamalla monipuolista kerhotoimintaa, ja vielä kohtalaisen lähellä kotia, kerhon houkuttelevuus kasvaa. Syntyy voitto-voitto -tilanne, kunta säästää ja perhe on tyytyväinen.

HS kertoi (30. 8.) Helsingin kaupungin ongelmista Lauttasaaressa: kaupunki ei omista alueella juuri lainkaan maata, ja julkisille palveluille on hankala löytää tilaa.

Toisaalla kerrottiin, kuinka lähes kaikkien suurimpien kaupunkien asukasluku kasvaa asutuksen tiivistyessä.

Nykyisiin ongelmiin ei voi helposti vaikuttaa, mutta tulevia ongelmia voi estää nykyisillä päätöksillä.

Oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon ollaan rajaamassa hallituksen linjauksella. Uudistus koskisi perheitä joissa toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona, tosin poikkeuksia voitaisiin tehdä “erityisistä syistä”. Helsingin Sanomien (24.6.) pääkirjoituksessa esimerkiksi nostettiin esimerkiksi lastensuojelupalveluita tarvitsevat perheet.

Runsaan vuoden kuluttua kesällä avataan Ison Omenan laajennukseen niin sanottu palvelutori, joka kokoaa yhteen muun muassa kirjaston, terveyskeskuksen, neuvolan sekä  mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelutorin suunnitelmia esiteltiin Länsiväylässä 18.3.

Keskelle Espoota Keran alueelle suunnitellaan tiivistä 5000-15000 asukkaan asuinaluetta, rantaradan varteen.

Keran alueella on mahdollista tarjota myös monipuolisia ja persoonallisia liikuntamahdollisuuksia. AGA:n entisen tehtaan alueen niin sanotut kaarihallit voisi kunnostaa monitoimitiloiksi - halleihin mahtuisi esimerkiksi sulkapallo ja salibandykenttiä ja samaan yhteyteen voisi saada tiloja tanssiin, savipajaan tai kudontaan myös nuorille. Alueella toimii lukuisia kouluja, jotka kaipaavat liikuntatiloja. Nuorille tiloja ei ole lähimainkaan.

Keran alueelle suunnitellaan 5000-15000 asukkaan asuinaluetta. Alueen julkiset palvelut tulisi kerätä yhteen - juna-aseman läheisyydestä tulee etsiä paikka "alueelliselle palvelukeskukselle". 

Saman katon alle pitäisi saada vähintään koko aluetta palveleva suomenkielinen peruskoulu, iso päiväkoti sekä kioskikirjasto. Tilat voisi tehdä myös esimerkiksi neuvolalle. Liikuntatilojen iltakäyttö tulisi suunnitella helposti valvottavaksi.

Länsiväylässä kerrottiin (24.5.2014) Keran alueen suunnitelmista. Tulossa on kenties 10 000 asukkaan asuinalue rantaradan varrelle.

Kera on Espoon, ellei koko pääkaupunkiseudun, potentiaalisin uusi asuinalue. Sillä on oma junaseisakkeensa, ja sieltä pääsee pyöräteitä pitkin lähes kaikkialle Espooseen sekä Helsinkiin.

Uutta suunnitellessa on hyvä katsoa myös menneeseen. Keran asemanseutu on ollut Espoolaisittain merkittävä teollisuuskeskittymä. Historia tulisikin huomioida niin alueen nimistössä kuin toteutuksessa.