Helsingin Sanomat uutisoi (Kotimaa 30.12.2013) Uudenmaan kuntien velkamäärästä. Kunnan velan määrä ei kerro vielä kaikkea. Esimerkiksi Espoolla on velkaa runsaat tuhat euroa asukasta kohden, mutta kun huomioidaan koko konserni eli myös yhtiöt ja kuntayhtymät, summa onkin yli viisinkertainen.

Keraan keskelle Espoota suunnitellaan 5000 - 15 000 asukkaan asuinaluetta. Inex Partnersilta ja muilta yrityksiltä vapautuu teollisuuskäytöstä kymmeniä hehtaareja, joita kaavoitetaan asuinrakentamiseen.

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Vaalien jälkeen on syntynyt vilkasta keskustelua siitä, voisiko miinusäänillä nostaa äänestysintoa. Ehdotuksissa joko oman äänen sijaan tai lisäksi voisi “miinustaa” äänen pois toiselta ehdokkaalta.

Voi olla että mahdollisuus taktikoida äänillä lisäisi innostusta äänestää, mutta miinusääniin liittyy kuitenkin useita ongelmia.

Miinusääni on demokratian idean vastainen: miinusäänien myötä hyväksyttäisiin ajatus, että osan näkemystä ei kuulla lainkaan. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ehdokkaat saattaisivat kärsiä.

Espoossa on 15 kirjastoa. Neljästä aluekeskuksesta löytyvät isot aluekirjastot. Näiden lisäksi on pienempiä lähikirjastoja melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Saunalahdessa avasi alkusyksystä ovensa Espoon ensimmäinen “kioskikirjasto”. Koulun yhteydessä toimiva vain noin sadan neliön pieni kirjasto toimii päivisin koulukirjastona ja iltaisin normaalina asukkaita palvelevana kirjastona. Koulun aula on iltaisin myös kirjaston aula. Myös Suurpeltoon on suunnitteilla vastaanvanlainen kioskikirjasto.

Omaishoitajat tekevät raskasta työtä pienellä korvauksella. Laki takaa omaishoitajalle kuukaudessa kolme vapaapäivää. Valitettavasti vain osa omaishoitajista kykenee nämä vapaat pitämään. Keskeisin syy tähän lienee vähäinen määrä väliaikaishoitopaikkoja.

Espoossa rakentamattoman asuintontin veroprosentti on 1,65 %, Helsingissä 1,8 % ja Vantaalla 2,5 %. Esitimme Espoon kaupunginhallituksessa rakentamattoman asuintontin veroprosentin nostoa Helsingin tasolle, mutta esitys hävisi niukasti.

Likimain keskellä Espoota sijaitseva Suurpelto on jo saanut ensimmäiset asukkaansa. Suurpelto kasvaa tämän vuosikymmenen aikana noin 7000 asukkaan kaupunginosaksi.

Espoo on suurten mullistusten edessä: yli 65-vuotiaiden espoolaisten määrä lähes kolminkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 2030-luvun alkupuolella 110 000 espoolaista on eläkeiässä. On selvää, että Espoon palvelujärjestelmä joutuu kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi toukokuun alussa Otarannan kaavoitusta. Alueelle suunnitellaan sekä runsaasti asuinrakentamista, että ulkoilureitistöjä. Päätöksessä todettiin - hieman byrokraattiseen malliin, että "varmistetaan monipuolisen urheilu- ja ulkoilutoiminnan sijoittuminen ranta-alueelle huomioiden Laajalahden Natura-alue."

Olennaisinta olisi saada Otaniemeen julkinen uimaranta.

1950-luvulla kuivatettu Kirkkojärvi tekee paluun useasti vuodessa. Aika ajoin tulvavesi on levinnyt alueen niityille ja pelloille, järven vanhalle pohjalle. Espoonjoen varren kävelytiet ovat vuoden aikana veden alla useasti. Viime kuukausina vesi on noussut miltei Kirkkojärven koululle asti.

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa kuusi metroasemaa. Tunneleita louhitaan parhaillaan, ja maan alaiset suunnitelmat ovat pääosin valmiita. Seuraavaksi suunnitellaan metroasemien maanpäällisiä sisääntuloja.

Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Länsimetron valmistuessa bussiliikenteen painopiste muuttuu Etelä-Espoossa liityntäliikenteeksi. Useiden linjojen pääteasema tulee olemaan jokin uusista metroasemista.

Muutos antaa mahdollisuuden miettiä myös liityntäliikennettä uudelleen.