Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Espoon kaupunki ylläpitää runsasta kahtakymmentä uimarantaa. Lisäksi Helsingin kaupungilla on Espoossa uimarantoja Luukin ja Vaakkoin ulkoilualueilla. Lisäksi myös asukasyhdistykset ylläpitävät muutamia uimarantoja.

Vuoden vaihteesta alkaen niillä ikäihmisillä, jotka ovat asuneet palvelusunnossa tai vastaavassa, on ollut oikeus vaihtaa vapaasti kotikuntaa. Henkilö voi muuttaa vapaasti, ja aiempi kotikunta maksaa asumiskulut esimerkiksi hoivakodissa. Asiasta kirjoitti myös Marjut Lindberg (HS 5.5.2011).

Viime syksynä tuli voimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoa koskeva palvelusetelilaki. Kunnat päättävät siitä, otetaanko kunnassa palveluseteli käyttöön vai ei. Niin ikään kunnat tekevät valinnan siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään.

Jokaisella Espoon viidestä aluekeskuksesta on oma uimahallinsa, paitsi Matinkylä-Olarilla. Alueella asuu noin 35 000 asukasta. Lisäksi viereen on rakenteilla Suurpellon alue, joka merkitsee melkoista asukasluvun kasvua. Matinkylään tarvitaan oma uimahalli.

Helsingissä on runsaasti siirtolapuutarha-alueita. Lisäksi Helsinki on kaavoittamassa useita uusia alueita. Naapuristaan poiketen Espoosta löytyy vain yksi siirtolapuutarha-alue Puolarmaarista. Suunnitteilla ovat siirtolapuutarha-alueet Säterinniittyyn ja Niipperiin.

Siirtolapuutarhat ovat kaupunkilainen tapa mökkeillä ja viettää vapaa-aikaa. Pieni mökki pienellä tontilla lähellä kotia mahdollistaa vaikka vain illan mittaisen mökkireissun.

Vuodenvaihteessa aloittanut uusi Helsingin seudun liikelaitos on paljon vartijana. Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on samoissa käsissä ja kuntien sisäinen ja seutuliikenne saadaan toivottavasti toimimaan aiempaa peremmin. Yhden seutuliikenteeseen liittyvän kummallisuuden uusi HSL voisi ensitöikseen korjata.

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Perheessämme ei ole pitkiin aikoihin käytetty puhelinluetteloita. Internet ja puhelimen kartasto hoitavat saman asian, mutta paljon paremmin ja ennenkaikkea näppärämmin. Postilaatikossa on lukenut jo vuosia "Ei puhelinluetteloita!". Varmuuden vuoksi vielä isolla ja kahteen kertaan.

Eikös vaan joku sankari ujuttanut silti - jälleen kerran - puhelinluetteloita postilaatikkoomme.

Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on huolissaan alhaisesta syntyvyydestä ja kehoittaa nuoria tekemään lapsia jo opiskelun aikana. Keskusteluun on noussut opiskelevien vanhempien merkittävin ongelma, rahan puute. Taloudellisen tuen lisäksi opiskelevat vanhemmat kaipaisivat kuitenkin myös byrokratian siloittamista.