Olet täällä
Kirjoituksia & Kuvia
Espoon keskus on Espoon tulevaisuus
Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.
Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.
Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa perusteellista remonttia
Sosiaaliturvajärjestelmässämme lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmiset elävät työtuloillaan. Jos työtä ei ole, toimeentulo turvataan "ensisijaisella sosiaalietuudella" kuten työttömyysturvalla, eläkkeellä, hoitorahalla tai jollain muulla etuudella.
Espoonjoen varteen saisi upean kävelytiereitin
Espoonjoki syntyy Glims- ja Gloms-jokien yhtyessä. Joki virtaa läpi kauniin ja ainutlaatuisen kulttuurimaisema. Valitettavasti maisemista ei pääse nauttimaan, sillä joen varrella on kävelyteitä vain Espoon tuomiokirkon kohdalla.
Perustulosta iloa opiskelijoille
Valmistuin runsas vuosi sitten Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Opiskelin aika ripeästi: Kuudessa vuodassa ulos, välissä olin yli vuoden päätoimisesti töissä ja toisen samanmoisen lapsen kanssa kotona. Lisäksi tein töitä osa-aikaisesti oikeastaan koko opiskeluajan.
Toimeentulotuessa monia kummallisuuksia
Toimeentulotuki on määritelty viimesijaiseksi etuudeksi. Kun yksilö ei voi muulla tavoin elantoaan saada, hänelle myönnetään toimeentulotukea. Toimeentulotuki tarjoaa minimin, jolla niukin naukin pysyy hengissä. Toimeentulotukea täydennetään harkinnanvaraisella tuella.
Jokaiselle kolme ääntä
Risto Tuominen esitti (HS 23.12.) mahdollisuutta lisätä äänestysaktiivisuutta negatiivisen äänestämisen keinoin. Negatiivisen äänen antamiseen liittyy monta ongelmaa, isoimpana Aki Härkösen (HS 29.12.) esiin nostama mielistelyn ja ympäripyöreyden mahdollinen lisääntyminen.
Toimeentulon hakeminen hankalaa masentuneille
Mielenterveysongelmaisilla ja etenkin masentuneilla on ongelmia saada toimeentulotukea, ainakin pääkaupunkiseudulla. Tukijärjestelmämme ei huomioi henkiseen puoleen liittyviä ongelmia. Näin on ainakin Espoossa, mutta tietojeni mukaan myös muualla Suomessa.
Perustulolla turvataan hyvinvointi
Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin ongelma on se, että ihmiset luokitellaan joko työssäkäyviksi tai työttömiksi. Oletus on, että työssäkäyvä on vakituisessa täysiaikaisessa työsuhteessa ja tulee toimeen palkallaan. Työelämän ulkopuolella olevan taas oletetaan kaipaavan vahvasti tukea.
Tietullit puhdistaisivat ilmaa ja tekisivät liikenteen sujuvammaksi
Pääkaupunkiseudulla on ongelma: ilmanlaatu ei ole hyvä, liikenne aiheuttaa meteliä ja ruuhkat hankaloittavat liikkumista. Ruuhkassa istumiseen menee aikaa, ja liikenteen päästöt ovat haitallista terveydelle.
Ilmaismatkoilla on merkitystä lapsiperheille
Marjut Nyström ehdottaa (HS 22.7.), että pääkaupunkiseudun busseihin voisi asentaa matkakortinlukijat bussin keskiosaan. Tällöin lastenvaunujen kanssa matkustava voisi maksaa matkansa samalla tavoin kuin etuovesta tulevatkin. Ilmainen matkustaminen lastenvaunujen kanssa ei ole vain tekninen, vaan myös yhteiskunnallinen päätös. Matkustavathan lapset, opiskelijat ja eläkeläisetkin alennetulla hinnalla.
Espoon kaupunki jakamaan roskienkeruupihtejä
Näin kevään myötä lumen alta paljastuu tuttuun tapaan runsaasti roskia. Ympäristön epäsiisteyteen on syytä puuttua monella tapaa. Esimerkiksi roska päivässä –liike on hieno ja yhteisöllinen tapa pitää ympäristö siistinä.
Kirjastopäätös kohtelee tylysti keskiespoolaisia
Espoon kaupunginhallituksen päätös kirjastojen aukioloajoista kohtelee rankasti etenkin Espoon keskuksen asukkaita. Tällä alueella kun ei ole yhtä isoa kirjastoa.
Vihreät haluavat pientaloja, eivät tyhjiä tontteja
Espoossa vallitsee yli puoluerajojen yhteisymmärrys siitä, että kaupunkiin tarvitaan pientaloja. Omakotiasumisen hinnat ovat karanneet käsistä, eikä keskituloisilla työssäkäyvillä ole mahdollisuutta toiveidensa mukaiseen asumismuotoon Espoon rajojen sisällä. Tämä johtaa lähikuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.
Espoon keskukseen kunnon kirjastotilat
Tuoreessa kirjastoverkkoselvityksessä esitellään viisi vaihtoehtoa Espoon kirjastoverkon tulevaisuudesta. Espoon keskuksessa ja sen lähialueilla asuvien kannalta kaikki vaihtoehdot ovat tylyä luettavaa.
Kioskikirjasto olisi hyvä ratkaisu Suurpeltoon
Suurpellon alueella asuu pian noin 7000 asukasta ja työpaikkojakin on tulossa noin 8000 ihmiselle. Lisäksi Suurpeltoon on kaavailtu tulevaksi oppilaitoksia.
Suurpeltoon ei kuitenkaan ole tulossa kirjastoa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää; Ison Omenan ja Tapiolan suuret ja hyvin palvelevat kirjastot sijaitsevat lähellä. Muualla Espoossa on muutenkin suuria kirjastohankkeita vireillä.
Suviniitty tulee rakentaa harkiten
Espoon keskukseen radan eteläpuolelle niin kutsutulle Suviniityn alueelle Suvelan ja Espoon aseman väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Asukkaita alueelle on tulossa noin 2500. Kyseessä on pääkaupunkiseutualueella harvinaisesta tilanteesta, jossa rautatieaseman ja palveluiden vieressä on olemassa vielä rakentamattomia tyhjiä tontteja. Suviniitty on Espoon keskuksen kehittämiselle hieno tilaisuus, joka on käytettävä hyödyksi harkiten.
Ilmainen joukkoliikenne toisi etuja
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on kriisissä. YTV ylittää budjettinsa, kunnat supistavat tukeaan julkiseen liikennöintiin, hinnat nousevat palvelutason laskiessa. Samaan aikaan yksityisautoilu ja ruuhkat lisääntyvät. Julkinen liikenne on muuttumassa työmatkaliikenteeksi.
Vinkeistä tiedottaminen ontui
Espooseen avattiin toukokuun puolessavälissä kaksi ensimmäistä huumeidenkäyttäjien tuki- ja neuvontapistettä Vinkkiä, toinen Espoon keskukseen ja toinen Leppävaaraan. En vastusta Vinkki-pisteiden toimintamallia eikä tämä ole kirjoitus Vinkkejä vastaan, mutta tapa jolla Vinkeistä tiedotettiin oli väärä.
Ei teatteria meren päälle
Espoon kaupunginteatterin tuleva johtaja Jussi Helminen puolustaa (LV 26.4.) uuden teatterirakennuksen rakentamista Keilalahteen Länsiväylän kupeeseen. Valitettavasti sijainti on surkea, puolustavat sitä ketkä tahansa. Olisi typerää pilata upea merimaisema rakennusmassoilla. Espoossa on runsaasti hienoja paikkoja teatteritalolle ilman, että tarvitsee lähteä rakentamaan täyttömaalle.
Espoon keskustaa hyljeksitään
Viekö sosiaalinen luotto vähävaraisen velkakierteeseen?
Kuluneen vuoden aikana on esitelty uusi sosiaalisen luoton malli. Ajatuksena on tarjota pienikorkoista ja yhteiskunnan takaamaa lainaan niille, jotka sellaista "sosiaalisiin tarkoituksiin" tarvitsevat. Järjestelmä luotaisiin nykyisen tukijärjestelmän lisäksi, jotta välttämättömyydet olisi mahdollista hankkia ilman korkeakorkoisiin lainoihin turvautumista.
Opiskelijat ovat olemassa kesälläkin
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.8. otetaan kantaa opiskelijoiden asumistuen muutokseen. Toukokuun 2000 alusta alkaen parisuhteessa asuvat opiskelijat "alennetaan" samaan tukiluokkaan kuin yksin asuvat opiskelijat. Tämä nostaa hieman yksin asuvien tukea, mutta romahduttaa yhdessä asuvien pariskuntien asumistuen. Pääkirjoituksessa ei mainita sitä, että ero yksin asuvien ja parisuhteessa elävien välille tulee kesäkuukausista.