Kirjoituksia & Kuvia

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Länsiväylä 3.8.2007)

Espoon keskus sai ryöpytystä niskaansa Länsiväylässä 18.7. Sirkku Dölle kutsui Espoon keskusta vaatimattomasti häpeäpilkuksi. A. Vallinen taas totesi että Espoon keskus on tuhottu, uuden kirjasto- ja kauppakeskusrakennuksen alta kun kaadettiin metsää. Onneksi tilanne ei ole näin synkeä.

Espoo kasvaa muutamassa vuosikymmenessä 70 000 asukkaalla. Vaikka myös Etelä-Espoo tiivistyy, kasvun painopiste on rantaradan varrella. Eniten kasvavat Espoon keskus ja Kauklahti.

Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa perusteellista remonttia

(Länsiväylä (vieraskynä) 21.3.2007)

Sosiaaliturvajärjestelmässämme lähdetään siitä olettamuksesta, että ihmiset elävät työtuloillaan. Jos työtä ei ole, toimeentulo turvataan "ensisijaisella sosiaalietuudella" kuten työttömyysturvalla, eläkkeellä, hoitorahalla tai jollain muulla etuudella.

Perustulosta iloa opiskelijoille

(Avaa-lehti (kolumni) 19.1.2007)

Valmistuin runsas vuosi sitten Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Opiskelin aika ripeästi: Kuudessa vuodassa ulos, välissä olin yli vuoden päätoimisesti töissä ja toisen samanmoisen lapsen kanssa kotona. Lisäksi tein töitä osa-aikaisesti oikeastaan koko opiskeluajan.

Toimeentulotuessa monia kummallisuuksia

(Länsiväylä (vieraskynä) 17.1.2007)

Toimeentulotuki on määritelty viimesijaiseksi etuudeksi. Kun yksilö ei voi muulla tavoin elantoaan saada, hänelle myönnetään toimeentulotukea. Toimeentulotuki tarjoaa minimin, jolla niukin naukin pysyy hengissä. Toimeentulotukea täydennetään harkinnanvaraisella tuella.

Perustulolla turvataan hyvinvointi

(Lehtivihreä 2/2006, 21.10.2006)

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän suurin ongelma on se, että ihmiset luokitellaan joko työssäkäyviksi tai työttömiksi. Oletus on, että työssäkäyvä on vakituisessa täysiaikaisessa työsuhteessa ja tulee toimeen palkallaan. Työelämän ulkopuolella olevan taas oletetaan kaipaavan vahvasti tukea.

Ilmaismatkoilla on merkitystä lapsiperheille

(Helsingin Sanomat 10.8.2006)

Marjut Nyström ehdottaa (HS 22.7.), että pääkaupunkiseudun busseihin voisi asentaa matkakortinlukijat bussin keskiosaan. Tällöin lastenvaunujen kanssa matkustava voisi maksaa matkansa samalla tavoin kuin etuovesta tulevatkin. Ilmainen matkustaminen lastenvaunujen kanssa ei ole vain tekninen, vaan myös yhteiskunnallinen päätös. Matkustavathan lapset, opiskelijat ja eläkeläisetkin alennetulla hinnalla.

Vihreät haluavat pientaloja, eivät tyhjiä tontteja

(Länsiväylä 10.7.2005)

Espoossa vallitsee yli puoluerajojen yhteisymmärrys siitä, että kaupunkiin tarvitaan pientaloja. Omakotiasumisen hinnat ovat karanneet käsistä, eikä keskituloisilla työssäkäyvillä ole mahdollisuutta toiveidensa mukaiseen asumismuotoon Espoon rajojen sisällä. Tämä johtaa lähikuntiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.

Kioskikirjasto olisi hyvä ratkaisu Suurpeltoon

(Länsiväylä 9.3.2005)

Suurpellon alueella asuu pian noin 7000 asukasta ja työpaikkojakin on tulossa noin 8000 ihmiselle. Lisäksi Suurpeltoon on kaavailtu tulevaksi oppilaitoksia.

Suurpeltoon ei kuitenkaan ole tulossa kirjastoa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää; Ison Omenan ja Tapiolan suuret ja hyvin palvelevat kirjastot sijaitsevat lähellä. Muualla Espoossa on muutenkin suuria kirjastohankkeita vireillä.

Suviniitty tulee rakentaa harkiten

(Länsiväylä 24.11.2005)

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle niin kutsutulle Suviniityn alueelle Suvelan ja Espoon aseman väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Asukkaita alueelle on tulossa noin 2500. Kyseessä on pääkaupunkiseutualueella harvinaisesta tilanteesta, jossa rautatieaseman ja palveluiden vieressä on olemassa vielä rakentamattomia tyhjiä tontteja. Suviniitty on Espoon keskuksen kehittämiselle hieno tilaisuus, joka on käytettävä hyödyksi harkiten.

Vinkeistä tiedottaminen ontui

(Länsiväylä 27.5.2001)

Espooseen avattiin toukokuun puolessavälissä kaksi ensimmäistä huumeidenkäyttäjien tuki- ja neuvontapistettä Vinkkiä, toinen Espoon keskukseen ja toinen Leppävaaraan. En vastusta Vinkki-pisteiden toimintamallia eikä tämä ole kirjoitus Vinkkejä vastaan, mutta tapa jolla Vinkeistä tiedotettiin oli väärä.

Ei teatteria meren päälle

(Länsiväylä 3.5.2000)

Espoon kaupunginteatterin tuleva johtaja Jussi Helminen puolustaa (LV 26.4.) uuden teatterirakennuksen rakentamista Keilalahteen Länsiväylän kupeeseen. Valitettavasti sijainti on surkea, puolustavat sitä ketkä tahansa. Olisi typerää pilata upea merimaisema rakennusmassoilla. Espoossa on runsaasti hienoja paikkoja teatteritalolle ilman, että tarvitsee lähteä rakentamaan täyttömaalle.

Espoon keskustaa hyljeksitään

(Helsingin Sanomat 28.10.1999)
Espoo koostuu viidestä suuralueesta, jotka ovat Tapiola, Leppävaara, Matinkylä-Olari, Espoonlahti ja Espoon keskus. Kaikki edellä mainitut ovat asukasluvultaan vajaan kolmenkymmenen- ja viidenkymmenentuhannen asukkaan välillä. Espoon kaupungin strategiana on kehittää kaikkia viittä keskusta rinta rinnan.
 

Viekö sosiaalinen luotto vähävaraisen velkakierteeseen?

(Helsingin Sanomat 21.10.1998)

Kuluneen vuoden aikana on esitelty uusi sosiaalisen luoton malli. Ajatuksena on tarjota pienikorkoista ja yhteiskunnan takaamaa lainaan niille, jotka sellaista "sosiaalisiin tarkoituksiin" tarvitsevat. Järjestelmä luotaisiin nykyisen tukijärjestelmän lisäksi, jotta välttämättömyydet olisi mahdollista hankkia ilman korkeakorkoisiin lainoihin turvautumista.

Opiskelijat ovat olemassa kesälläkin

(Helsingin Sanomat 6.8.1999)

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 4.8. otetaan kantaa opiskelijoiden asumistuen muutokseen. Toukokuun 2000 alusta alkaen parisuhteessa asuvat opiskelijat "alennetaan" samaan tukiluokkaan kuin yksin asuvat opiskelijat. Tämä nostaa hieman yksin asuvien tukea, mutta romahduttaa yhdessä asuvien pariskuntien asumistuen. Pääkirjoituksessa ei mainita sitä, että ero yksin asuvien ja parisuhteessa elävien välille tulee kesäkuukausista.

Yliopiston tulisi olla harkittu valinta

(Helsingin Sanomat 16.12.1997)
Yliopiston pitäisi olla harkittu valinta Kolumnissaan "Valintaprosessi on siirrettävä lukioon" (HS 9. 12.) Pauliina Pulkkinen ehdottaa, että valinta yliopisto-opintoihin tehtäisiin jo lukiossa. Näin yliopisto olisi luonteva jatke lukiolle, akateeminen loppututkinto saavutettaisiin nuorempana ja systeemi "päästäisi muut miettimään muita vaihtoehtoja".
 
Saattaa olla kansantaloudellisesti järkevää, että peruskoulu johtaa lukioon, lukio yliopistoon ja yliopisto nopeasti työelämään. Tämä "opintoputki" on toki tehokas, mutta jättää vain vähän tilaa omalle valinnalle. Moniko valkolakin saadessaan todella tietää, mitä elämältään haluaa?

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024