Keski-Espoon Sanomien artikkeli

Olen kirjoittanut Keski-Espoo -seuran kustantamaan Keski-Espoon Sanomiin vuodesta 1999. Palkatta ja siis harrastuksena.
 
Lehti ilmestyy neljästi vuodessa, se jaetaan Espoon keskuksen ja Pohjois-Espoon alueille ja sen painos on nykyään 35 000.
 
Lehden artikkelit, ja myös omani, omat vahvan paikallisia. Kirjoitan kaupunkisuunnittelusta,  historiasta, käy tutustumassa uusiin kouluihin ja päiväkoteihin jne.

Paloautoparaati kierteli Espoon keskusta

(Keski-Espoon Sanomat 3/2016, 11.9.2016)

Espoo-päivää vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina, sää suosi ja ohjelmaa riitti. Espoon vapaapalokunnat järjestivät Espoon keskuksessa näyttävän paloautoparaatin, jossa oli mukana myös paloautoja vuosikymmenien takaa..

Iso pieni päiväkoti

(Keski-Espoon Sanomat 2/2016, 22.5.2016)

Fallåkerissa kaivattiin omaa päiväkotia pitkään: lapsia kuskattiin eri suuntiin eikä lähellä ollut ensimmäistäkään päiväkotia. Syksyllä viime vuosina kovaa tahtia rakennetun asuinalueen tarpeisiin vastattiin kun Touhula Liikuntapäiväkoti Fallåker avasi ovensa. Tällä hetkellä päiväkodissa toimii kolme ryhmää, mutta tilaa päiväkodissa on kuudelle ryhmälle ja yhteensä 108 lapselle.

Länsimetron muuttaa joukkoliikennettä myös Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa

(Keski-Espoon Sanomat 4/2014, 7.12.2014)

Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuussa 2016. Samassa yhteydessä toteutetaan kenties Espoon historian suurin joukkoliikenneuudistus: metro korvaa Etelä-Espoon bussiyhteydet Helsinkiin, suuri määrä matkoja muuttuu vaihdolliseksi ja myös sisäinen liikenne menee uusiksi. Tulossa on merkittäviä muutoksia myös Espoon keskuksen ja Kauklahden joukkoliikenteeseen.

Espoon asemanseutu uusiksi kaupunkiradan myötä

(Keski-Espoon Sanomat 3/2014)

Havainnekuva Espoon asemalta.

Kaupunkiradan mahdollisen jatkon myötä myös Espoon keskuksen asemanseutu tulee uusiutumaan. Kaupunkisuunnittelussa valmistellaan sitä miten rantaradan asemat muuttuisivat kaupunkiradan myötä.

- Käytännössä Liikennevirasto vastaa raiteista ja asemista, ja kaupunki kaikesta mitä on siinä ympärillä, summaa Espoon keskuksen kehittämisen projektijohtaja Mikko Kivinen.

Suunniteltavana on muun muassa liityntäpysäköinti, joukkoliikenneterminaali ja asemien lähistön kaupunkirakenne.

Espoon keskus on Espoon tulevaisuus

(Keski-Espoon Sanomat 1/2014, 2.3.2014, päättäjän palsta)

Lapsena 1980-luvulla asuin Kirkkojärvellä, hieman isompana lapsena Kaupunginkalliossa ja täysi-ikäisyyden koitettua Suvelassa ja Tuomarilassa. Silloinkin kun olen asunut kauempana, olen käynyt  paikan päällä varmaan joka viikko kokouksissa tai kyläilemässä. Espoon keskus on minulle lapsuudenystävä, jonka kanssa olen varttunut aikuiseksi.

Aikuiseksi nimittäin on varttunut myös Espoon keskus. Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten alue oli niin julkisten kuin kaupallisten palveluiden suhteen umpisurkeassa tilassa. 

Suviniityn päiväkodin yhteyteen neuvola

(Keski-Espoon Sanomat 1/2014, 2.3.2014)

Suviniittyyn lähivuosina rakennettavan päiväkodin yhteyteen tulee myös neuvola. Alueen kaavaa on muutettu siten, että päiväkodin yhteyteen voivat muuttaa Kiltakallion ja Suvelan, sekä osittain Bembölen neuvola.

Neuvolassa tulee hankesuunnitelman mukaan työskentelemään 17 terveydenhoitajaa ja kolme neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloihin tulee muita vastaanottotiloja, joissa voivat toimia esimerkiksi perhetyö, neuvolapsykologit, perheneuvola ja lastensuojelu.

Espoontorin ja Entressen yhdistyminen etenee

(Keski-Espoon Sanomat 4/2013, 8.12.2013)
 
Syksyn aikana Espoontorin ja Entressen yhdistämisen mahdollistava kaava on ollut nähtävilllä. Kaavan avulla mahdollistetaan Espoontorin laajeneminen Entresseä vastapäiselle parkkialueelle, kauppasilta ostoskeskusten välille ja Entressen laajennus S-Marketin itäpuolelle.

Kirkkojärvi takaisin - joen laajennuksena

(Keski-Espoon Sanomat Keski-Espoon Sanomat 2/2013, 26.5.2013)

Havainnekuva jokivarren pitkospuilta Kirkkojärven koulun suuntaan.

Kaupunkisuunnittelukeskus on asettanut Kirkkojärvenpuiston asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluaineisto on nähtävillä 13.5.–11.6.2013. 

Kaupungin työntekijät myös jatkossa Espoon keskuksessa

(Keski-Espoon Sanomat 2/2013, 26.5.2013)
Espoon keskus on Espoon kaupungin virastokeskittymä myös tulevina vuosikymmeninä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos linjasi huhtikuussa Espoon keskuksen sekä kaupungin omistamien tilojen tulevaisuutta. 
 

Urheilupuiston tekojää käyttöön joulukuun alussa

(Keski-Espoon Sanomat 5/2012, 9.12.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsi toden teolla vauhtiin viime kesänä, kun nykyinen nurmikenttä poistettiin. Samalle paikalle rakennetaan keinonurmikenttä sekä sen yhteyteen jäähdytyslaitteisto - käytännössä siis tekojää. 

Kirstinharjun läntinen osa uusiksi, ja osa taloista maan tasalle

(Keski-Espoon Sanomat 4/2012)

Kirstinharjun länsireunan uudistamiseksi on suuniteltu varsin radikaali ratkaisu: suurin osa Kirsinmäen ja Sunantien välillä olevista kerrostaloista purettaisiin, jäljelle jäävien ja remontoitujen talojen ympärille rakennettaisiin runsaasti uutta, ja autot olisivat parkkihalleissa maan alla.

”On rauhaa, muita lähellä ja lyhyet matkat”

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)

Irja Kainulainen muutti alkukesästä Kauklahteen, Espoon ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskukseen. Laitoispaikkojen sijaan Espooseen rakennetaan seniorikeskuksia joissa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan.

Kauppakeskusten laajennuksen lisäksi asuntoja kuudellesadalle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)


Entressen itäpuolen uudessa korttelissa olisi kauppoja alimmissa kerroksissa, ja niiden päällä asuntoja ja piha asukkaille.

Urheilupuiston tekojää käyttöön kenties jo ensi talven aikana

(Keski-Espoon Sanomat 2/2012, 27.5.2012)

Keski-Espoon urheilupuiston uudistaminen pääsee toden teolla vauhtiin vielä toukokuun puolella, kun nykyinen nurmikenttä poistetaan. Samalle paikalle on tulossa keinonurmikenttä sekä jäähdytyslaitteisto. Tulevaisuudessa kentällä pääsee luistelemaan tekojäällä.

Työt alkoivat Suviniityssä

(Keski-Espoon Sanomat 1/2012)

Pitkään suunnitteilla olleella Suviniityn alueella alkoi viime vuoden puolella tapahtua: alueen itäreunalla aloitettiin kahden kerrostalon rakennustyöt, samoin katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen aloitettiin.

Entresse ja Espoontori kasvavat yhteen

(Keski-Espoon Sanomat 5/2011)

Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset aiotaan yhdistää Siltakadun ylittävällä sillalla. Katetulle sillalle tulisi sekä liikkeitä että jalankulkuyhteys. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa kauppakeskuksia siten, että ne yhdessä muodostavat aiempaa isomman yksikön.

Neljätoista rantaa järvien rannoilla

(Keski-Espoon Sanomat 3/2011, 21.8.2011)

Espoossa on lähemmäs kolmekymmentä julkista uimarantaa. Meren rannalla sijaitsevien uimarantojen lisäksi myös järvien ja lampien rannoilla sijaitsevia uimarantoja riittää. Espoon kaupungin kymmenen rannan lisäksi muutamista rannoista vastaa Helsingin kaupunki ja muutamista asukasyhdistys.

- Oittaa on järvenrantauimarannoista ylivoimaisesti suosituin. Kauniina päivänä Oittaalla voi olla yli 2000 kävijää, toteaa Espoon kaupungin ulkoilupäällikkö Tapani Kortelainen.

Puolikuu neljällä perusvärillä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2011, 22.5.2011)

Vanttilassa sijaitseva Vanttilan koulu valmistui vajaat kaksi vuotta sitten syksyllä 2009. Koulun oppilaat ovat pääosin Vanttilasta eli radan eteläpuolisesta Kauklahdesta, sekä viereisestä Kurttilasta.

4000 neliötä liikuntatilaa Kauniaisten ja Espoon rajalla

(Keski-Espoon Sanomat 4/2010, 5.12.2010)

Kauniaisten urheilupuisto aukeni vuosi sitten syksyllä. Tosin nimi voi johtaa harhaan: kyseessä on 4000 neliötä sisätilaa eri urheilulajeille, ja Kauniaisten sijaan halli sijaitsee niukasti Espoon puolella Ymmerstassa.

- Viikottain meillä on kävijöitä noin 3000, toteaa Kauniaisten urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Janne Viitala. Noin puolet kävijöistä on lapsia, suosituimpia lajeja ovat tennis ja sulkapallo.

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Espoon keskuksen ensimmäisessä asukasfoorumin aiheina asemanseudun kehittäminen ja Lommila

(Keski-Espoon Sanomat 2/2010, 21.5.2010)

Torstaina 23.3 järjestetyssä ensimmäisessä Vanha-Espoon asukasfoorumissa aiheina olivat Espoon keskuksen kehittäminen sekä Lommila. Valtuustotalon kahvioon kokoontui vajaat sata asukasta. Espoon keskuksen asemanseudun kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti, sen sijaan Lommila ei juurikaan paikallaolijoita kiinnostanut. 

Nuorisopolikliniikalta tukea nuorille

(Keski-Espoon Sanomat 4/2009)

Espoon keskuksessa sijaitseva nuorisopolikliniikka Nupoli aloitti toimintansa elokuun puolessavälissä. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu suunnatun palvelun ajatuksena on tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa

Nuorisopolikliniikka on suunnattu 13-22 -vuotiaille, nuorimmat Nupolissa kävijät ovat siis yläasteikäsiä, vanhimmat nuoria aikuisia.

Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?

(Keski-Espoon Sanomat 3/2009)

Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.

Moderni Entressen kirjasto on auki joka päivä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2009)

Entressen eli Espoon keskuksen uusi kirjasto aukesi huhtikuun alussa. Kauppakeskus Entressen kolmannessa kerroksessa sijaitseva runsaan 2700 neliön kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin, likimain Kirjasto Omenan kokoinen. Puolet tilasta on varattu lapsille ja nuorille ja musiikille, puolet aikuisille ja kirjallisuudelle.

Keski-Espoon joukkoliikenne pysyy lähivuodet pääosin ennallaan

(Keski-Espoon Sanomat 1/2009)

Vielä lähiviikkojen ajan YTV:n verkkosivuilla ja asukastilaisuuksissa esitellään joukkoliikennesuunnitelma vuosille 2010-2014. Suunnitelma sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja vuorovälisuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille.

Kaikenikäisten jättimäinen leikkipaikka

(Keski-Espoon Sanomat 3/2008)

Keväällä Kehä kolmosen tuntumassa Koskelossa sijaitseva Huimala avasi ovensa. Huimala on koko perheelle suunnattu suuri seikkailuhalli.

Vanhaan teollisuushalliin osin kahteen kerrokseen rakennettu Huimala on avara ja monipuolinen, liikunnallista tekemistä riittää kaikenikäisille: Pienimmille lapsille on oma alueensa, kouluikäisille on tarjolla suuri kiipeilylabyrintti ja sähköautoratakin. Aikuiset voivat peuhata lasten kanssa tai vaikka testata kuntoaan juoksumatolla.

Uudenlaista tukea perheille Tuomarilassa

(Keski-Espoon Sanomat 2/2008)

Tuomarilan perhetukikeskus avasi ovensa runsas vuosi sitten. Perhetukikeskuksessa toimii kolme erillistä osastoa: yksi lapsille, toinen nuorille ja kolmas perheille. Lasten ja nuorten osastot ovat kuusipaikkaisia, perheosastolla on neljä asuntoa.

- Sijoitusajat ovat keskimäärin 4- 5 kuukautta, toteaa perhekeskuksen johtaja Tuula Majapuro. Tosin ajat vaihtelevat perheen tarpeen mukaisesti.

Tuomarilan perhetukikeskus on Espoossa ainoa laatuaan. Perheet ovat kotoisin varsin tasaisesti eri puolilta Espoota.

Kaksi koulua ja päiväkoti samassa paketissa

(Keski-Espoon Sanomat 1/2008)

Muuralassa sijaitseva Koulumestarin koulu aloitti toimintansa viime elokuussa. Oppilaita uudessa rakennuksessa on runsaat 300, joista noin puolet ovat evakossa Kirkkojärven koulusta. Samassa rakennuksessa toimivat tällä hetkellä niin Koulumestarin ja Kirkkojärven koulut, kuin Koulumestarin päiväkotikin.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 4.2024