Kauklahden historia, osa 1

Kauklahden historia -kokonaisuudessa kerrotaan Kauklahden historiasta. Kuvat ovat pääosin 1970-luvulta tähän päivään.

Kokonaisuus on lyhennelmä Marja-Liisa Lindellin kirjasta "Kauklahti, kotikylämme" Kirjan historiaosa on koottu kirjallisuustietojen perusteella. Kuvat ovat 1970-luvulta tähän päivään asti, ja ne ovat Soukan Kamerat ry:n Toivo Kalliomäen (TK), Erkki Lindellin (EL) ja Tony Hagerlundin (TH) ottamia.

Paikkoihin on lisätty linkkejä Google Maps -karttapalveluun.

Kokonaisuus tulee jakautumaan useaan osaan.

Kuninkaantien varrella

Kauklahti sijaitsee keskiajalta periytyvän Turku-Viipuri –valtatien varrella. Tie on Espoon vanhin, ja sitä sanotaan Kuninkaantieksi eli suureksi rantatieksi.

Tie on yhdistänyt Espoon eri osia, ja sitä pitkin on tullut vaikutteita muualta. Se on ollut myös luonnon, maiseman ja kulttuurin ”vedenjakaja” sekä kieliraja: Etelä-Espoo on ollut ruotsinkielistä, Pohjois-Espoo suomenkielistä. Kuninkaantien varrella on ollut lukuisia kestikievareita ja kapakoita, mm. Finnsissä ja Kauklahdessa.

Kauklahti oli 1500-luvulla Espoon suurimpia kyliä. Kuninkaantien silloista arvokkain on Suomen vanhimpana pidetty kivisilta Espoonkartanon myllyn kohdalla.

Kauklahdessa on ennen vanhaan ollut paljon kasvihuoneita, ja vihanneksia on viety myytäväksi Helsingin torille. Seutu on ollut tunnettu myös hevostalleistaan.

Asutusta 6000 vuotta

Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia nykyisen Mankinjoen laaksossa. Korkeimmat pohjoiset mäet olivat meren saaria ja luotoja. Kivikautiset asuinpaikat ovat nykyään 15-30 metrin korkeudessa.

Mankinjoki ja Espoonjoki olivat muinoin leveitä ja vuolaita. Espoon kivikautiset asuinpaikat keskittyvät nykyisen Järvikylän (sijainti) alueelle. Maan noustessa asutus levisi Mankinjoen vartta pitkin Espoonlahden pohjukkaan.

Ilmasto muuttui 4000-3000-lukujen eaa lämpimämmästä ja kosteasta vaiheesta viileämmäksi ja kuivemmaksi noin 3000 eaa. Silloin pyynnin lisäksi saattoi esiintyä alkeellista maanviljelyä ja karjanhoitoa. Seudulla on harjoitettu ainakin 600-900 luvuilla metsänraivausta ja mahdollisesti kaskeamistakin.

Kauklahden alueella on kivikauden aikaisia merkittyjä muinaisjäännöksiä Finnsissä, Sperringsissä, Järtbackassa ja Loojärven mutkassa Vuorelan eli Urbergan kivikautiset asuinpaikat. Mynttilästä löydettiin 1917 hiekkakuopan seinämästä kivikautisten liesien paikkoja. Muinaisesta kaupankäynnistä todistavat esinelöydöt, kuten Finnsistä löydetty taltta ja hirvenpään muotoinen reikäkivi.

Pronssikaudella (1500-500 eaa) ja rautakauden alussa maanviljelyn ja karjanhoidon yleistyessä väestö siirtyi ilmeisesti rannikolta sisämaahan päin ja lounaaseen. Kun väkeä tuli lisää, lappalaiset joutuivat siirtymään pohjoiseen päin. Pronssikautinen hautaröykkiö eli hiidenkiuas on mm. Muulon Musslaxbergetillä eli Viirukalliolla. Saunalahden Kasbergetillä on myös merkitty suurehko hiidenkiuas.

Viikinkiretkien aikaan (800-1000) rannikolla kukoisti orjakauppa. Hämäläiset ja eestit tekivät tänne erä- ja kaupparetkiä. Vasta kun olot 1200-luvulla rauhoittuivat, Kauklahtikin asutettiin pysyvästi.

Maanviljelyä ja kauppaa

1200-luvulla rannikkoseutujen viljelyalueille muuttaneet ruotsalaiset talonpojat muodostivat Kauklahteen ruotsinkielisen väestön. Alueen vanhimmat kylät ovat syntyneet jo keskiajalla: Espåby Espoonkartanon paikalla, Mankby (Mankki), Träskby (Järvikylä), Köklax (Kauklahti), Mulby (Muulo), Kurtbacka (Kurttila) ja Fantsby (Vanttila).

Viljelyalueet raivattiin jokilaaksoihin ja maankohoamisen paljastamaan Espoonlahden pohjukkaan. 1700-luvulla pääosa viljelyaukeamista oli jo nykymuodossaan. Isojako jätti talot paikoilleen, mutta viljelymaa jaettiin.

Espåbyn ja Mankbyn tiloista muodostetussa Espoonkartanossa viljeltiin maata 1500-luvulta lähtien. Espoonlahti ulottui Espoonkartanon lähettyville saakka, jossa oli hyviä satamapaikkoja.

1500-luvulla Kauklahden kylässä oli kymmenkunta rinteille rakennettua taloa: Bisa, Saka, Storbass, Lillbass, Skogbisa, Juus, Pellas ja Gesters. Tunnettuja olivat myös Guss (Lill-Guss), Sågars, Stormynt, Lillmynt, Hommas, Ervast, Bensuls ja Inglas. 1600-luvulla käydyt sodat lisäsivät verorasitusta ja sotaväenottoja.

Kauklahden historia -kokonaisuus Hagerlund.netissä:
> Osa 1: Kauklahden historia
> Osa 2: Kauklahden historia - Espoon kartano
> Osa 3: Kauklahden historia - Kauklahden koulut

Vuokramökki Nuuksiossa

Idyllinen vuokramökki Espoon Nuuksiossa. Talviasuttava, varaava takka, sähköt, hehtaarin tontin reunalla virtaa puro ja puron takana on kansallispuisto.

Tutustu ja varaa >

Uutta Twitterissä

Rajaa sisältöä

Esim. 06.2017