Header.

Kauklahden alue

Suur-Kauklahti on Espoon suuralue, joka koostuu Järvikylän, Espoonkartanon, Kauklahden, Kurttilan ja Vanttilan kaupunginosista. Kauklahti tulee lähivuosina kasvamaan paljon. Asukasluku likimain tuplaantuu - ja nopeasti. 
 
Itse olen sitä mieltä, että vanha kylämäinen miljöö tulee silti säilyttää ja huomioida uudisrakentamisen tyylissä. Muutoinkin kasvun keskellä on syytä säilyttää yhteys historiaan.
 
Kauklahti on minulle hyvin läheinen paikka - kävin yläasteen ja lukion Kauklahdessa.

Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 5: Saunalahti ja Kauklahti

Olen vuosien varrella kirjoittanut monia bloggauksia ja mielipidekirjoituksia Länsimetron liityntälinjoista sekä ollut mm. Espoon kaupunginhallituksen konsernijastossa päättämässä Espoon kannoista niihin. Nyt palaan saman teeman pariin, kun käsiteltävänä ovat ehdotukset Länsimetron jatkeen myötä tulevat muutokset Espoon bussiliikenteeseen.

Viidentenä otan tarkasteluun Saunalahden ja Kauklahden liikenteen. Historiallinen Kauklahti on minulle oikein läheinen - olen käynyt siellä yläasteen ja lukion ja pyörinyt lähettyvillä koko ikäni. 

Espoon kartanot ja huvilat: Åminnen kartano

Åminnen kartano, Espoo

Åminnen kartano löytyy Espoon Kurttilasta. Åminnen tila mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1835, mutta tämä rakennus on 1900-luvun alusta, 1890-luvulla rakennuksen pihapiirissä toimi Espoon ensimmäisenä suomenkielisenä yksityisenä kansakouluna, Kauklahden asemalle on lyhyt kävelymatka.

Lasihytin alueella on syytä säilyttää osia alueen teollisesta historiasta

(Länsiväylä 2.3.2019)

Länsiväylässä (13.2.2019) kerrottiin Kauklahden aseman eteläpuolelle suunnitellusta Lasihytin alueesta. Asukkaita on tulossa 4000-5000. Sijainti on asuinalueelle mainio, juna-asema on vieressä, ja palveluita löytyy kävelymatkan päästä.

Alustavissa suunnitelmissa todetaan, että historiallisen Kauklahden Lasitehtaan isoa teollisuusrakennusta ei ole tarkoitus säilyttää, koska ”se on jo päässyt liian huonoon kuntoon.” Kaavoituksen vasta alkaessa ei kannata linjata asiaa näin vahvasti - on syytä selvittää, voisiko vaikka vain osan teollisuusrakennuksesta säilyttää. Se voi olla mahdotonta, mutta jos ei edes yritä, niin miten voisi löytää hyvän kompromissiin menneen ja tulevaisuuden välillä?

Millainen lukioverkko Espooseen: isoja lukioita aluekeskuksiin, täydennetään pienemmiltä jos siltä tuntuu


Joskus sitä tulee bloganneeksi vähän viiveellä. Tänä iltana, noin näillä hetkillä, Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee aihetta “Suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkko sekä tilankäyttösuunnitelma vuosille 2018-2027.” Selkosuomella voisi sanoa, että koulu- ja lukioverkkoa.

Espoon päiväkodit: Kauklahden päiväkoti

Kauklahden päiväkoti öytyy, noh, Espoon Kauklahdesta. Minulle tuttuja Espoon kulmia. Vaikken täälä ole lapsena ollutkaan, niin yläaste ja lukio tuli käytyä tuossa vieressä. 

Espoon vanhat sillat: Espoonkartanon kiviholvisillat Sågbro, Qvarnbro ja se kolmas

Espoon kaunein ja myös Suomen mahdollisesti vanhin kiviholvisilta löytyy Espoonkartanolta, Espoon Kauklahdesta. Kuvassa näkyvä Sågbro on saanut nimensä sahasta, joka tämän juoksun varrella on joskus ollut. Silta on valmistunut 1777. Runsaan kymmenen metrin päässä idempänä on myllyn alta virtaava Qvarnbro.

Espoonlahden luonnonsuojelualue ja Fiskarsinmäki

Tervetuloa lapsuuden maisemiini. Opiskelin ylä-asteen ja lukion verran Kauklahdessa, ja melkoisen monta kertaa kierrettiin Lasilaakson perukoilla, Espoonlahden luonnonsuojeella. Ja mikä siinä, hieno paikka on kyseessä.

Suunnitteilla olevia muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen 2016-2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Olen jo pitkään seurannut joukkoliikenteeseen tulevia muutoksia. Jokusen vuoden ajan tämä oli myös osa luottamustehtäviäni, Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa olin linjaamassa Espoon kantaa joukkoliikenteeseen. Nyt pohdin joukkoliikennettä ihan vaan kiinnostuneena asukkaana.  
 
Mutta asiaan. Merkittävin muutos joukkoliikenteeseen tulee länsimetron myötä syksyllä 2016. Näitä muutoksia avasin 15 osaisessa blogisarjassa runsas vuosi sitten, joten nyt käyn läpi muita tulossa olevia muutoksia. Nämä ovat siis vasta suunnitteilla olevia muutoksia, joista HSL:n hallitus päättää ensi viikon tiistaina.

Länsimetron muuttaa joukkoliikennettä myös Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa

(Keski-Espoon Sanomat 4/2014, 7.12.2014)

Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuussa 2016. Samassa yhteydessä toteutetaan kenties Espoon historian suurin joukkoliikenneuudistus: metro korvaa Etelä-Espoon bussiyhteydet Helsinkiin, suuri määrä matkoja muuttuu vaihdolliseksi ja myös sisäinen liikenne menee uusiksi. Tulossa on merkittäviä muutoksia myös Espoon keskuksen ja Kauklahden joukkoliikenteeseen.

Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: Kauklahti

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Seuraavaksi vaellan kauas länteen, Kauklahteen. Kauklahti on minulle kovin tuttu Espoon kolkka, opiskelin Kauklahdessa yläasteen ja lukion verran. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Kauklahden historia, osa 2: Espoon kartano

Espoonkartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja, ja suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella.

 

Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?

Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.

Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika

(Helsingin Sanomat 2.4.2013)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 12.2021