Soderskogin tila löytyy Espoosta, Finnoontien varrelta komean peltaaukean reunalta. Tässä on "uusi" päärakennus kuvattuna vuonna 1982.

Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.

Sunan tila oli yksi nykyisen Espoon keskuksen alueen viidestä kantatilasta. Suna sijaitsi ihan kirkonkylän keskustassa, miltei vastapäätä kirkkoa. Tässä on tilan päärakennus vuonna 1950.

Lindholmin saha toimi Espoon keskuksessa vuosina 1922-1984. Ruotsinkielinen nimi oli Lindholms Såg Ab. Kokonaisuuteen kuului mylly, saha, rautakauppa, paja, puusepänverstas ja sementtivalimo.. Saha levittäytyi laajalle alueelle radan eteläpuolella. Nykyisin samalla alueella sijaitsevat Espoontorin kauppakeskus sekä viereinen ns. Kelan talo.

Jofsin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidestä kantatilasta. Se sijaitsi radan eteläpuolella, noin puolivälissä Espoon keskuksen ja Tuomarilan asemien välillä. Kuva on Espoon kaupunginmuseon.

Kirstin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidesta kantatilasta. Tila löytyi Espoon Suvelasta. Nykyisin tilan alueella sijaitsee Kirstinharju, ja sen varrella olevat kerrostalot. Tämä on Espoon kaupunginmuseon kuva, kenties vuodelta 1909. Espoon keskuksesta tosin kukaan ei satoja vuosia sitten puhunut, kyse oli Södrikin kylästä.

Oittaalla, uimarannan vieressä, toimi vuosikymmenien ajan vesiliukumäki. Siellä itsekin vietin aikaani 1980-luvulla. Keskellä oli suora ja vaihdikas mäki, ja reunoilla kiemuraisemmat mäet.

Keski-Espoon tekijää löytyy samannimisestä urheilupuistosta Espoon keskuksesta. Kyseessä on puitteiden puolesta kenties Espoon hienoin luistelupaikka.

Dahlin tila oli yksi Espoon keskuksen alueen viidestä kantatilasta. Se sijaitsi nykyisin Kirkkojärveksi kutsutulla alueella, lähellä Keski-Espoon urheilupuistoa. Likimain samalla paikalla on nykyään Kirkkojärven päiväkoti.

Keskuspuiston Tikankierros on noin kolme kilometrin mittainen, kaunis luontopolku Espoon keskuspuistossa. Vanhoja metsäpolkuja mukaileva reitti on vaihteleva, matkan varrella on jos minkämoista metsää ja suota. Reitin tunnistaa keltaisista, pyöreistä merkeistä.

Suviniitystä, Espoon keskuksen kupeesta, löytyvät kahdet uudet portaat. Nämä eivät ole virallisesti kuntoportaita, mutta kukapa estää käyttämästä niitä myös kuntoiluun.

Punarinnankierros on kahden kilometrin mittainen rengasreitti keskellä Nuuksiota. Melko helppokulkuinen reitti starttaa Haukkalammen luontokeskuksesta, ja kulkee vaihtelevissa maisemissa kansallispuiston keskellä.

Karhusuolta varrelta löytyy kevyen liikenteen väylä Nupurintien yli. Pohjoisen puolella ovat myös melko pitkät portaat, joita voisi myös kuntoiluun niin halutessaan käyttää.

Hyppykallio on korkea kallio ja myös näköalapaikka Nuuksiossa, ihan Nuuksiontien varressa. Maisemat aukeavat myös Nuuksion Pitkäjärvelle. Puolen kilometrin päähän pääsee myös bussilla.

Jorvin kartano löytyi aikoinaan Espoon Karvasmäestä, käytännössä nykyisen Jorvin sairaalan paikalta. Tiilistä rakennettu, jugend-tyylinen kartanon päärakennus oli valmistunut 1913 ja se purettiin Jorvin sairaalan tieltä 1970-luvulla. 

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Espoon Muuralassa sijaitsi aikoinaan Teirin tila. Tilasta on jäljellä kuvassa näkyvä vilja-aitta, sekä hieman ladon kivijalalkaa. Kivinen rakennus löytyy Mikkelän paloaseman läheltä.

Nuuksiosta, Ruuhijärven perukoilta itärannalta, löytyy pieni luonnontilainen hiekkaranta. Ilta-aurinko osuu rannalle hienosti. Ruuhijärven vesi on useimmiten oikein puhtoista, ja täällä matalalla hiekkarannalla myös lämmintä.

Kirkkojärven päiväkoti jatkaa näyttävien espoolaisten päiväkotien sarjaa. Espoon keskuksen tienoilta, puiston reunalta löytyvän päiväkodin kanssa samoissa tiloissa toimii myös nuorisotila.

Brobacka on yksi Espoon kartanoiden ja huviloiden haastavimpia kuvauskohteitani: en nimittäin tiedä onko tämä kartano (tai huvila). 1800-luvun lopulta peräisin oleva rakennus on historiallisen kylän keskellä, iso ja komea, mutta kartanona sitä pidetään vain ajoittain.