Suur-Kauklahti

Suur-Kauklahti on Espoon suuralue, joka koostuu Järvikylän, Espoonkartanon, Kauklahden, Kurttilan ja Vanttilan kaupunginosista. Kauklahti tulee lähivuosina kasvamaan paljon. Asukasluku likimain tuplaantuu - ja nopeasti. 
 
Itse olen sitä mieltä, että vanha kylämäinen miljöö tulee silti säilyttää ja huomioida uudisrakentamisen tyylissä. Muutoinkin kasvun keskellä on syytä säilyttää yhteys historiaan.
 
Kauklahti on minulle hyvin läheinen paikka - kävin yläasteen ja lukion Kauklahdessa.

Espoon päiväkodit: Kauklahden päiväkoti

Kauklahden päiväkoti öytyy, noh, Espoon Kauklahdesta. Minulle tuttuja Espoon kulmia. Vaikken täälä ole lapsena ollutkaan, niin yläaste ja lukio tuli käytyä tuossa vieressä. 

Espoon vanhat sillat: Espoonkartanon kiviholvisillat Sågbro, Qvarnbro ja se kolmas

Espoon kaunein ja myös Suomen mahdollisesti vanhin kiviholvisilta löytyy Espoonkartanolta, Espoon Kauklahdesta. Kuvassa näkyvä Sågbro on saanut nimensä sahasta, joka tämän juoksun varrella on joskus ollut. Silta on valmistunut 1777. Runsaan kymmenen metrin päässä idempänä on myllyn alta virtaava Qvarnbro.

Pölanin yhteisranta, Kurttila, Espoo

Espoo-päivän illan kunniaksi kuvia Espoo-päivän aamulta. Tervetuloa Kurttilan yhteisrannalle. Espoonjoen suistolla on niin sanottu yhteisranta, alueen kyläläisten yhteinen kalasatama. Samassa roolissa satama on nykyäänkin.

Espoonlahden luonnonsuojelualue ja Fiskarsinmäki

Tervetuloa lapsuuden maisemiini. Opiskelin ylä-asteen ja lukion verran Kauklahdessa, ja melkoisen monta kertaa kierrettiin Lasilaakson perukoilla, Espoonlahden luonnonsuojeella. Ja mikä siinä, hieno paikka on kyseessä.

Suunnitteilla olevia muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen 2016-2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet. Olen jo pitkään seurannut joukkoliikenteeseen tulevia muutoksia. Jokusen vuoden ajan tämä oli myös osa luottamustehtäviäni, Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa olin linjaamassa Espoon kantaa joukkoliikenteeseen. Nyt pohdin joukkoliikennettä ihan vaan kiinnostuneena asukkaana.  
 
Mutta asiaan. Merkittävin muutos joukkoliikenteeseen tulee länsimetron myötä syksyllä 2016. Näitä muutoksia avasin 15 osaisessa blogisarjassa runsas vuosi sitten, joten nyt käyn läpi muita tulossa olevia muutoksia. Nämä ovat siis vasta suunnitteilla olevia muutoksia, joista HSL:n hallitus päättää ensi viikon tiistaina.

Länsimetron muuttaa joukkoliikennettä myös Espoon keskuksessa ja Kauklahdessa

(Keski-Espoon Sanomat 4/2014, 7.12.2014)

Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuussa 2016. Samassa yhteydessä toteutetaan kenties Espoon historian suurin joukkoliikenneuudistus: metro korvaa Etelä-Espoon bussiyhteydet Helsinkiin, suuri määrä matkoja muuttuu vaihdolliseksi ja myös sisäinen liikenne menee uusiksi. Tulossa on merkittäviä muutoksia myös Espoon keskuksen ja Kauklahden joukkoliikenteeseen.

Miten Länsimetro muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: Kauklahti

Bloggaan sarjan kirjoituksia siitä mitä muutoksia Espoon joukkoliikenteeseen on tulossa Länsimetron myötä. Seuraavaksi vaellan kauas länteen, Kauklahteen. Kauklahti on minulle kovin tuttu Espoon kolkka, opiskelin Kauklahdessa yläasteen ja lukion verran. Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa Espoon kannan 22.9. Olen kyseisen konsernijaoston jäsen.

Länsimetron 2016 alkava liityntäliikenne: myös sisäinen liikenne huomioon

Ensi maanantaina Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsitellään Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnitelmia liityntäliikenteen järjestämiseksi, kunhan Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2016. Pikalukemalta suunnitelma vaikuttaa melko perusteelliselta, mutta lähtökohta vaikuttaa olleen vain liityntäliikenne. Vaikuttaa siltä kuin Espoon sisäinen liikenne olisi unohtunut.

Kauklahden historia, osa 2: Espoon kartano

Espoonkartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja, ja suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella.

 

Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?

Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.

Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika

(Helsingin Sanomat 2.4.2013)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.

Vihreiden menestys Espoossa suuralueittain kunnallisvaaleissa 2004-2012

Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden saamat äänimäärät kunnallisvaaleissa Espoossa 2004-2012, myös Espoon suuralueiden tasolla.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

”On rauhaa, muita lähellä ja lyhyet matkat”

(Keski-Espoon Sanomat 3/2012)

Irja Kainulainen muutti alkukesästä Kauklahteen, Espoon ensimmäinen Elä ja asu -seniorikeskukseen. Laitoispaikkojen sijaan Espooseen rakennetaan seniorikeskuksia joissa ikäihmiset asuvat omissa asunnoissaan.

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Espoo

Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskus on koti tällä hetkellä 74 asukkaalle. Neljä paikkaa on varattu omaishoidossa olevien ikäihmisten tilapäishoitoon. Edellisestä olen erityisen ylpeä, sillä kyseessä on oma ehdotukseni jonka tein aikoinaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa (myös Länsiväylä 24.10.2009).

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Espoonkartano - museo vai kyläkeskus?

Uusissa kaavailuissa Espoonkartanon alueelle tulisi koteja noin 2500 asukaalle, ja kartanosta muodostuisi kyläkeskus kahviloineen ja artesaanikylineen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos käsitteli Espoonkartanon alueen yleisen tason suunnitelmia maanantaina 6.2. Asia jätettiin esityksestäni pöydälle, asiaan palataan huhtikuussa.

Espoo ennen ja jälkeen: Kuvia Kauklahdesta

Hallussani on paljon kuvia eri ajoilta. Pikku hiljaa aion rakentaa niiden pohjalta "ennen ja jälkeen" -kokonaisuuksia.

Tältä sivulta löytyy kuvia Kauklahdesta ennen ja jälkeen.

Kauklahden keskusta, Halmeen leipomo ja pankin rakennus 1969 sekä 2017

Puolikuu neljällä perusvärillä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2011, 22.5.2011)

Vanttilassa sijaitseva Vanttilan koulu valmistui vajaat kaksi vuotta sitten syksyllä 2009. Koulun oppilaat ovat pääosin Vanttilasta eli radan eteläpuolisesta Kauklahdesta, sekä viereisestä Kurttilasta.

Espoon päiväkodit: Vanttilan päiväkoti

Vanttilan päiväkoti aukesi muistaakseni syksyllä 2010. Päiväkoti jatkaa Espoolaisten suorastaan hulppeiden uusien päiväkotien sarjaa.

Kauklahden historia, osa 3: Kauklahden koulujen historia

Espoon ensimmäisiä ruotsinkielisiä koulupiirejä oli Träskbyn koulupiiri, johon kuuluivat Järvikylä, Espoonkartano, Mankki, Niemis, Vuorela, Koskenmäki, Perinki, Mynttilä, Muulo, Åminne, Jupp sekä osia Kauklahden ja Kurttilan kylistä.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Sivut

Mielipiteitä

Rajaa sisältöä

Esim. 11.2017