Intouduin pohtimaan Espoon virastokeskuksen tulevaisuutta. Olisi hienoa saada avattua näkymä kirkolta asemalle. http://t.co/GjKO2Wv26t —
Yksi kuukausi 1 viikko sitten
Hans Roslingin aivan loistava - ja kolme vuotta vanha - esitys väestönkasvusta ja elintason muutoksista. http://t.co/AbBmpYKvNC —
Yksi kuukausi 1 viikko sitten
Tänään kirjoitukseni Hesarissa. Joukkoliikenteen kaarimallin hinnoittelusta mahdollisimman selkeää. #joukkoliikennehttp://t.co/mzHQWi8oHF —
Yksi kuukausi 2 viikkoa sitten
Espoolaisten hulppeiden uusien päiväkotien sarja on saanut jatkoa: Roosaliinan päiväkoti on kolmionmuotoinen... http://t.co/PpXti697ka —
Yksi kuukausi 3 viikkoa sitten
Päiväkotiretki vei Lakelaan. Täällä on kahta siskoakin hoidettu. Näe myös alamäki jossa siskon sormi miltei katkesi. http://t.co/Nal8otKKug —
2 kuukautta 1 päivä sitten
Matinkylä-Olarin alueesta puhuttaessa usein unohdetaan, että vertailtaessa kokoa ja asukaslukua kyseessä taitaa olla Espoon tiiviiten asuttu suuralue.
Suurpellon myötä Matinkylä-Olarin alueesta tulee kolminapainen. Julkinen liikenne niin alueen sisällä kuin muualla pääkaupunkiseudulla on syytä järjestää hyvin.
Matinkylään, Ison Omenan kauppakeskuksen laajennuksen yhteyteen on suunnitteilla palvelutoriksi kutsuttu kokonaisuus kaupungin palvelujen keskittymä. Uusiin tiloihin ovat muuttamassa ainakin aluekirjasto, terveysasema, hammashoitola, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste. Mukaan saattaa tulla myös muita julkisia organisaatioita, kuten poliisi, työvoimatoimisto ja Kela.
Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.
Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).
Likimain keskellä Espoota sijaitseva Suurpelto on jo saanut ensimmäiset asukkaansa. Suurpelto kasvaa tämän vuosikymmenen aikana noin 7000 asukkaan kaupunginosaksi.
Nuottaniemessä ei ole oikeastaan uimarantaa, vaan kolme pientä uimapaikkaa vierekkäin. Kyseessä ei ole virallinen tai ylläpidetty ranta, vaan käsittääkseni naapuritalonyhtiöt katsovat rantojen kunnon perään.