Olet täällä
Kasvun ja oppimisen lautakunta 2.6.2025: Oppimisen tuen uudistuksen heijastuksia ja tarkastuslautakunnan arviointeja
Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous ja samalla nelivuotiskauden viimeinen kokous on nyt keskiviikkona 4.6. Esityslista löytyy kaupungin sivuilta täältä. Listalla on muun muassa oppimisen tuen uudistuksen heijastusvaikutuksia ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus.
Onhan tämä osaltaan lähes haikeaa. Tämä porukka on tavannut ehkä kolmen-neljän viikon välein viimeiset neljä vuotta. Mutta lautakunta ei himmaile loppua kohden: paljon on asioita listalla.
Listan ulkopuolelta keskusteluun nousee erityiskoulut ja -ryhmät. Eli Hesarissakin esillä ollut tapaus. Jos hieman taustoitan, niin Espoossa on pyrkimys siihen, että tukea saa lähimmässä koulussa. Eli tuen perässä ei pitäisi joutua matkustamaan. Tämä on mielestäni sinällään mainio tavoite.
Ongelmaksi näyttää kuitenkin muodostuvan, että vahvempaa tukea tarvitsevat eivät sitä aina saa. Toisin sanottuna luokille ohjataan lapsia, jotka tarvitsevat todella paljon tukea. Tämäkään ei ole ongelma jos sitä tukea saa tarpeen mukaan (esim. oma avustaja). Mutta on ongelma, jos ei saa.
Keskusteluun on noussut se, milloin perustetaan erillinen luokka, ja missä tilanteissa esimerkiksi kaksi vierekkäistä koulua perustaa yhden yhteisen erityisluokan jne.
Poliittisesti haastavaksi asian tekee se, että lautakunta ei esimerkiksi päätä montako erityisluokkaa on jne. Erityinen tuen tarve on henkilöstä lähtevää, eikä sen määrää voi rajata poliittisesti. Ja jos sattuisi käymään niin, että tapaus kerrallaan linjataan, että opiskelu sujuu ihan normaaliluokan mukana pienellä lisätuella, niin tarpeeksi monta kertaa toistuessaan erityisopetuksen erillisten luokkien määrä tippuu merkittävästi.
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 04.06.2025 klo 17:30 -
3 Nuorisopalvelut ⁄ Yleisavustus 31.3.2025
Myönnetään vajaat 150 000 euroa nuorisojärjestöille. Liitteenä on listaukset hakijoista ja tuen saajista. Tukea annetaan entiseen malliin.
4 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja lausunnon antaminen
Kiteytän nyt todella mutkia oikoen tarkastuslautakunnan nostot ja lautakunnan vastausluonnokset.
Tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että niiden toteuttamiseen voi vaikuttaa. Lisäksi riittävän kunnianhimoisia, mitattavia ja selkeästi määriteltyjä, sekä vastuutettuja.
- Vastauksessa todetaan, että juu, hyvä juttu. Pyritään tähän.
- Se jälkeen avataan toimia ja mittareita.
Kaupungin tulee jatkaa työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden edistämisen toimenpiteitä erityisesti Kasvun ja oppimisen toimialalla.
- Tähän pyritään.
Työ- ja työmatkatapaturmien sekä väkivalta- ja uhkatilanteiden määrien alentamiseksi on edelleen tehostettava työsuojelu- ja työturvallisuustoimenpiteitä.
- Etenkin työajan väkivalta- ja uhkaavat tilanteet liittyvät aika paljon juuri kasvun ja oppimisen toimialaan.
- Vastauksessa pohditaan työkulttuuria.
- Liukkauteen pyritään vastaamaan työjalkineilla jne.
Kaupungin tietoturvasta ja -suojasta on eri toimijoiden yhteistyössä huolehdittava kattavasti ja ennalta riskeihin varautuen.
- Tähän on satsattu viime vuonna, joten lähinnä avataan asiaa.
Oppilaitoksissa on välittömästi ja entistä tiukemmin puututtava kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatapauksiin.
- Kerrotaan ekinoista jolla tavoin on tähän pyritty vaikuttaa: ohjeistuksia, someturva-palvelu, oppilaitosten omat reagointimallit.
Lukiokoulutuspaikkoja tulee lisätä tarvetta vastaavasti, jotta lukioon pääsyn keskiarvorajat alenisivat nykyisestä.
- Lukiopaikkoja on lisätty siten, että kahdelle kolmesta on paperilla lukioaikka.
Kirjojen ja muun fyysisen opiskelumateriaalin käyttöä digitaalisten materiaalien rinnalla lukiokoulutuksessa tulee lisätä nuorten monipuolisten lukutaitojen edistämiseksi ja ruutuajan kohtuullistamiseksi.
- Vastauksessa todetaan, että tähän suuntaan on jo otettu askelia. Rehtori voi omalla päätöksellään tarjota myös painettua materiaalia.
Esteettömien koulurakennusten varmistamiseksi valmisteilla olleet täydentävät rakentamisen ja suunnittelun ohjeet tulee saattaa käytäntöön viipymättä.
Koulurakennusten esteettömyyttä on edistettävä liikkumisen esteettömyyden lisäksi laaja-alaisesti myös esimerkiksi aistiesteettömyyden näkökulmasta.
- Tässä kohtaa todetaan, että asia on huomioitu suunnitteluohjeissa ja uudet rakennukset ovat esteettömiä.
5 Lapsen tuki palvelusetelillä toteutuessa varhaiskasvatuksessa ja palvelusetelin sääntökirjan liitteen 1 muutos 1.8.2025 alkaen
Oppimisen tuen uudistus muuttuu. Sitä myötä päivitetään myös palveluseteleiden arvoa palvelutuottajalle.
6 Lapsen tuki yksityisen hoidon tuella toteutetussa varhaiskasvatuksessa
Tässä on kyse käytännössä samasta asiasta kuin edellisessä. Eli vastaavat muutokset myös yksityisen hoidon tuen puolella.
7 Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki yksityiseltä varhaiskasvatukselta hankitussa esiopetuksessa
Tämäkin on samaa sarjaa. Eli korvauksissa huomioidaan oppimisen tuen uudistus.
8 Espoon varhaiskasvatuksen laskutushinnastot 1.8.2025 alkaen
Tässä on kyse kuntarajat ylittävästi hoidosta. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet, että naapurikunnan puolella varhaiskasvatuksessa käyvästä peritään käytännössä todellisten kulujen mukainen maksu.
9 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen asukaspuistojen tilojen yhteiskäytön periaatteet, käyttöehdot ja tilavuokrat
Tiloissa voidaan järjestää harrastustoimintaa, kokoontumisia ja erilaisia perhejuhlia, jotka eivät aiheuta haittaa asukaspuistojen perustoiminnalle.
Mukana ei ole aiempia hintoja. Mutta halvoilta nämä tuntuvat. Esimerkiksi asukaspuistotila päiväksi viikonloppuna on 40 euroa, ja alennetuille ryhmille 20 euroa per päivä.
10 Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen esiopetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen päivittäminen
Sopimus pitää uusia, koska oppimisen tuen uudistus vaikuttaa tietty myös Espoon kristillisen koulun toimintaa. Espoo maksaa sovitunmukaista korvausta (miinus valtionavustus, jonka koulu on jo saanut).
11 Vastaus valtuustokysymykseen yksityisen päivähoidon tukemisesta ja palvelusetelin laajentamisesta Espoossa
Kaupunki on jo linjannut, että varhaiskasvatuksesta olisi hyvä olla 35 % yksityistä. Tämä ei toteudu. Tähän on uskoakseni useakin syy.
Ensinnäkin aikojen ollessa heikot on siirtymää kaupungin päiväkoteihin. Kaupungin varhaiskasvatus voi olla maksutonta tai halvempaa, tuloihin perustuen. Palvelusetelin puolella pitää aina kyetä maksamaan se oma osuu siihen päälle.
Toisekseen yksityiset ovat jossain määrin varovaisia aloittamaan uusia hankkeita. Uusi päiväkoti kun on myös riski toteuttajalleen, jos vaikka alkuun ei saa lapsimäärää täyteen.
Kolmannekseen kaupungin tulee huolehtia, että millään alueella ei ole vain yksityistä. Itse sanoisin, että yli puolet yksityistä olisi alueellisesti jo ongelma. Tämä siksi, että jos esim. puolet perheistä saa maksutonta varhaiskasvatusta (eli tie vie kaupungin päivähoitoon), ja asuinalueella on vain yksityisiä päiväkoteja, niin se merkitsee melkoista matkamäärää naapurikaupunginosaan.
Tämä meni kovasti sivuun itse asiasta, mutta tulipahan kirjoitettua.
12 Lausunto valtuustoaloitteeseen luontokasvatuksen lisäämisestä ja⁄tai luontopainotteisten päiväkotien perustamisesta Espooseen
Auli Ülle, Pinja Nieminen ja 20 muuta valtuutettua jättivät 20.1.2025 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuutta tuoda luontokasvatuspainotusta olemassa oleviin ja/tai uusiin päiväkoteihin.
Vastauksessa todetaan, että luontoyhteys on tärkeä asia kaikissa päiväkodeissa ja koulutusta jo on. Kaikilla alueilla on ainakin yksi luontoryhmä, ja lisää saattaa olla tulossa. Tosin vastanneista vain 5 prosenttia oli kiinnostunut avamaan uutta luontotoimintaa, mutta paljonhan sekin on.
13 Lausunto valtuustoaloitteeseen ruotsin kielikylpyopetuksen valintaperusteiden muuttamisesta (palautettu 7.5.2025)
Tämä oli melko samanmoisena käsittelyssä kuukausi sitten. Lautakunta totesi tuolloin äänestyksen jälkeen, että:
”Lautakunta päättää palauttaa lausunnon valtuustoaloitteeseen uudelleen valmisteluun siten, että vastaus tuo esiin sen tahtotilan, että pääsykoe säilyy, mutta valintaperusteita ja pääsykokeen pisteytystä muutettaisiin siten, että jatkossa kielikylpyvarhaiskasvatukseen ja -esiopetukseen osallistuminen huomioidaan osana valintaperusteita. Lähtökohtana kielikylpyopetuksen valintaperusteissa on oltava koulupolun eheys ja ennustettavuus. Jatkossa kielikylpyopetuksen riittävä oppilasmäärä myös yläasteella on taattava, sillä nyt yläasteelle mentäessä kielikylpyopetuksen paikkamäärä vähenee. Kaupunginvaltuusto on vuoden 2025 hyväksytyssä talousarviossa edellyttänyt kasvun ja oppimisen toimialaa selvittämään mahdollisuuden muuttaa ruotsinkielisen kielikylvyn oppilasvalintaa, mikä kuvaa selvästi valtuuston tahtotilaa asiassa. Lausunnossa on otettava huomioon myös kielikylpyopetuksen vanhempainyhdistysten näkemykset, jotka on nyt vastauksessa sivuutettu. Lisäksi lausunnossa tulisi viitata ensisijaisesti tuoreisiin tietoihin ja näkemyksiin ottaen huomioon asiasta tehdyt lukuisat valtuustoaloitteet, -kysymykset ja -toiveet tällä kaudella.”
Itse vastustin tätä muotoilua. En sinällään vastusta ideaa, mutta koen ongelmana, että kielikylpyvarhaiskasvatus ja -esiopetuksen roolia koulun valintaperusteena ei pitäisi mielestäni avata. Jos moni pääsee sitä kautta tiettyyn kouluun, niin harvemmalle on sitten tie auki toista kautta. Eli näen (lievänä) riskinä, että päiväkotivalinta ohjaa kouluvalintaa, joka ohjaa koulupolkua ja “palkitsee” varhain aktiivisia perheitä.
14 Lausunto valtuustoaloitteeseen vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamiseksi
Tässä on kyse siitä, että halutaan pienentää S2-ryhmissä (suomi toisena kielenä) olevien oppilaiden määrää. Tämä on oikein järkevä tavoite, kieltä oppii paremmin natiivien kuin sitä opiskelevien seurassa, joten S2-opinnoissa ei pitäisi olla pidempään kuin nyt on tarvis.
Vastaus on kiteytettynä, että tulevalla valtuustokaudella tavoitteeksi ehdotetaan, että Suomessa syntyneiden S2-oppilaisen osuus pieninisi 80 prosentista 40 prosenttiin. Hyvä näin.
15 Lausunto valtuustoaloitteeseen ulkovälituntien palauttamiseksi yläkouluihin
Vastauksessa ostetaan kyllä idea, muttei nähdä tätä määräämisen paikaksi. Liikuntaa lisäävät etenkin liikuntatunnit (joita voisi olla enemmän) ja ohjattu/kerhomainen toiminta.
16 Periaatteet suomenkielisten peruskoulujen johtokuntien valinnalle toimikaudelle 2025–2027
Johtokuntien kanssa jatkettaisin noin samoin kuin tähän asti. Minimissään viisi jäsentä, lapset olisi hyvä olla koulussa (muttei välttämättä, jos ei ole muutoin tarpeeksi kiinnostuneita).