Olet täällä
Usein kysyttyä Espoosta
Olen kerännyt tälle sivulle usein vastaan tulevia kysymyksiä Espoosta, ja vastauksia niihin.
Onko Espoo Suomen toiseksi suurin kaupunki? Kauanko se on sitä ollut? Montako ihmistä asuu Espoossa?
Espoon on Suomen toiseksi suurin kaupunki, reilulla marginaalilla. Vuodenvaihteessa 2022-2023 Espoossa oli noin 315 000 asukasta, ja asukasluku kasvaa kovaa tahtia.
Suomen suurin kaupunki on Helsinki 644 000 asukkaalla. Kolmantena tulee Tampere 250 000 asukkaalla. Vantaalla on asukkaita 243 000 ja Turussa 198 000.
Mitä kieliä Espoossa puhutaan?
Suomenkielisiä on Espoossa 71,5 % ja ruotsinkielisiä 6.6 %. Luvut ovat vuodelta 2022. Noin 22 prosentilla Espoossa asuvista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Espoon kansainvälistyy vauhdilla. Osin tähän liittyen Espoo käyttää englantia ns. palvelukielenä kahden kansalliskielen rinnalla.
Mitä hyvää on Espoossa?
Kuules, vaikka mitä. Täältä löydät oman ylistysbloggaukseni Espoolle muutaman vuoden takaa (2.6.2021).
Arvostan tiiviin kaupunkirakenteen ja luonnon tasapainoista yhdistelmää sekä pitkän historian ja vauhdikkaan rakentamisen tuomaa kontrastia. Espoossa palvelut ovat yleisesti ottaen hyvällä tasolla, ja joukkoliikenne toimii pääsääntöisesti hyvin. Kaupungista löytyy lähes 40 kilometriä pitkä rantaraitti ja Nuuksion kansallispuisto, joka tuo luonnon lähelle. Lisäksi Espoossa on enemmän saaria kuin Hawaijilla, ja monille saarille on mahdollista matkustaa saaristoveneillä.
Miksi Espoossa ei ole keskustaa?
Tämä on väite jota olen kuullut koko ikäni. Onhan niitä, niitä on viisi. Mielestäni kaupunkikäsitys Suomessa on jäänyt jonnekin 1800-luvulle, "todellisten kaupunkien välissä on peltoa ja metsää."
Kävin vuodenvaihteessa Italiassa. Napolissa ei ole yhtä keskustaa, vaan on laaja alue monine keskustoineen. Sama oli Roomassa. Sama pätee Lontooseen, New Yorkiin tai mihin tahansa suurkaupunkiin. Modernit suurkaupungit kasvavat verkostoksi keskustoja omine ominaispiireineen ja palveluineen. Kenties Espoossa ja Vantaalla on oltu niin paljon aikaansa edellä, että muu Suomi ei ole sitä kyennyt näkemään.
Paljonko Espoossa on metsää?
Espoossa on paljon metsää. Espoon maapinta-alasta yli puolet on metsää. Tässä tosin hämää se, että Espoo on jakautunut voisiko sanoa kahteen alueeseen. Pohjoisessa on Nuuksion järviylänkö ja kansallispuisto sekä "uusimaamaista" maanviljelysaluetta. Sen sijaan eteläisempi Espoo on tiivistä, ratojen varrelle kasvanutta kaupunkia.
Montako järveä on Espoossa?
Espoossa on kaupunkin mukaan 74 järveä. Lisäksi löytyy lukuisia lampia. Pelkästään Espoon järvien kiertelyssä saa kulumaan kesän jos toisen. Jännä paikka on neljän hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi samannimisellä saarella saaristossa. Pääset uimaan mereen ja järvelle muutana sadan metrin päässä toisistaan.
Montako kaupunginosaa Espoossa on?
Espoossa on virallisesti 56 kaupunginosaa. Sen lisäksi Espoossa on ns. osa-alueita, jotka usein hahmotetaan arkikielessä kaupunginosiksi. Esimerkiksi Jupperi on osa Laaksolahtea ja Perkkaa Leppävaaraa.
Onko Tapiola Espoota?
Yllättävän moni erehtyy asiasta ja luulee, että Tapiola olisi osa Helsinkiä. Toki Helsinginniemi on heti meren takana ja metrolla pääsee Helsinkiin nopeasti, mutta Espoossa silti ollaan.
Montako uimarantaa Espoossa on?
Tämä on asia, johon ei ole kovinkaan helppo vastata. Minulta kesti kymmenen vuotta löytää kaikki Espoon uimarannat. Täältä pääset Espoon uimarannat -kokonaisuuteen.
Espoon kaupunki ylläpitää 25 uimarantaa. Näistä kahdeksan uimarantaa on ns. virallisesti valvottua EU-rantaa. Näistä 17 on ns. uimapaikkoja ilman valvontaa. Meren rannalla on edellisistä 11 uimarantaa, ulkoilusaarissa on neljä uimarantaa ja järvien rannoilla 10.
Tämän lisäksi Kauniaisilla on Espoossa yksi ylläpidetty uimaranta ja Helsingillä neljä. Tämän lisäksi kolmea uimarantaa pitää yllä yhdistys (kaupungin tuella). Paria uimarantaa ylläpitää hotelli tai oppilaitos. Lisäksi olen listannut uimapaikoiksi muutaman yleisesti uimapaikkoina käytetyn rannan meren rannalla ja Nuuksiossa.
Kaikki yllä luetellut uimarannat olen esitellyt Espoon uimarannat -kokonaisuudessa.