Olet täällä
Espoon koulut: Sunan koulu

Sunan koulu on kolmisarjainen alakoulu Sunassa, Espoon keskuksen alueella. Koulu on minulle hyvin läheinen: olen asunut lähettyvillä lähes koko ikäni, täällä pikkuveli aikanaan kävi kouluaan ja itsekin harrastin täällä sählyä pelatessani aikoinaan Tuomarilan urheilijoissa.

Koulu muodostuu kahdesta ihan erillisestä rakennuksesta. Ns. vanha rakennus valmistui 1985. koulurakennus on arkkitehtien Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnittelema. Pitkä ja kapea punatiilinen rakennus sijoittuu metsäisen mäen reunalle. Koulussa oli alun perin noin 260 oppilaspaikkaa. Alkuun kierretään vanhaa rakennusta.

Minun ja Sunan koulu yhteinen tarina ei muuten pääty ihan noihin yllälueteltuihin. Kun remonttia ja laajennusta suunniteltiin, olin kasvun ja oppimisen lautakunnassa joka painotti sen kiireellisyyttä ja asetti toiveita. Kesken toteutusvaihessa siirryin sitten kaupunginhallituksen konseni- ja tilajaoksen, joka taasen ohjaa kaupungin rakentamista ja tilojen hallintaa.

Vanha liikuntasali palvelee nykyään ruokasalina. Vanha koulu on entisöity siten, että loppujen lopuksi varsin vähän mututui. Esimerkiksi uusia ikkunoita ei ole avattu. Isoimmat erot ovatkin tässä salissa.



Koulun sisätiloissa kulkee kaksikerroksinen aula. Se on jotenkin jännä: yhtenäistä, avaraa tilaa on, muttei tunnu siltä. Tuntuu pikemminkin kuin olisi isossa teltassa.


Tässä opettajienhuone.


Luokkatilat ovat samanlaisia kuin uusissakin kouluissa. Teknisesti ja muutenkin remontti oli aika lailla totaalinen.


Pienryhmätilat.

Nämä koululaiset olivat jääneet iltaa viettämään.





Teknisen työn tilat.



Kuvaamataito.


Käsityöt.


Sitten siirytään uuden koulurakennuksen puolelle. Se on tyystin erillinen ja tyyliltään erilainen rakennus.

Liikuntasali ulosvedettävine katsomoineen.



Pukukopit ovat tilavia. Iltakäyttö on täälläkin vilkasta.

Uudessa rakennuksessa on jännän muotoisia tiloja, kuten miltei kolmion muotoinen musiikkiluokka.





Uuden rakennuksen puolella on myös koulukirjasto.






Vanhaa ja uutta rakennusta yhdistää katettu käytävä. Se vie suoraa ruokasalin sisäänkäyntiin.


Edessä koriskenttä, taaempana hiekkakenttä.


Tähän kuvaan on kiva lopettaa. Koulun vierestä virtaa Solisevanpuro (jonka rannoilla on välillä runsaasti oppilaita vaikkei saisi). Tämä silta on vielä vanhaa perua, muista sen vuosikymmenien takaa kun tästä tuli usein kuljettua.
