Opetus ja koulutus

Peruskoululaitos on käytännössä yhteiskunnan selkäranka. Sen toimivuudesta ja resursseista on huolehdittava.

 

Etenkin pienillä lapsilla luokkakoon täytyy olla sopivan pieni, isommat voivat opiskella isommissakin ryhmissä. Kannatan lähikouluja, kävelymatkan päässä oleva lähikoulu tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön.

 

Ammatillinen koulutus on jäänyt lapsipuolen asemaan. Käytännön taitajia tarvitaan. Etenkin lukiota ja ammatillista koulutusta on vedettävä lähemmäs toisiaan siten, että ainakin isommissa opetusyksiköissä nuorella on mahdollisuus suorittaa molempia opintoja rinnakkain.

Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta 19.1.2022: Nuuksion koulun lakkauttaminen

Hei vaan, ja hyvää alkanutta vuotta. Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on tulevana keskiviikkona. Merkittävin asia on ehdotus Nuuksion koulun lakkauttamisesta.

Jupperiin tarvitaan uusi koulurakennus mahdollisimman pian

(Länsiväylä 3.11.2021)

Jupperin koulun uusi parakkirakennus

Espoon talousarviossa ehdotettaan Jupperin koulun, päiväkodin ja kirjaston yhteisrakennuksen muutaman vuoden päähän kaavaillun rakentamisen siirtämistä ensi vuosikymmenellä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaos sekä kasvun ja oppimisen lautakunta ovat asettuneet kannalle, että investointia ei saa lykätä. Asiasta päätetään syksyn budjettineuvotteluissa.

Jupperin koulu on toiminut hajautetusti jo pari vuosikymmentä. Parhaillaan koulu toimii peräti neljässä eri rakennuksessa. Vaikka parakit ovat toimivia, ei väliaikaisesta ratkaisusta tule tehdä pysyvää.

Espoon koulut: Kivimiehen koulu

Kivimiehen koulu, Espoo

Kivimiehen koulu löytyy Espoon Otaniemestä. Kouluksi Kivimies on poikkeuksellinen, sillä se on rakennettu yliopistolta vapautuneisiin tiloihin. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, ja samassa yhteydessä on myös päiväkoti. Tilat ovat alunperin Alvar Aallon suunnittelemia.

Jupperiin uusi koulurakennus

(Länsiväylä 6.6.2018)

Espoossa paljastuu uusia tilojen suhteen ongelmallisia kouluja käytännössä joka vuosi. Valitettavasti. Tuorein tapaus on Jupperin koulu (Länsiväylä 27.5.). Vaikka kuntotutkimukset ovat vielä vaiheessa, on selvää, että tiloille tulee tehdä jotain ja nopeasti.

Niin Viherlaakson kuin Tapiolan koulujen tapauksissa on jälkikäteen pohdittu, miksei ongelmiin reagoitu ajoissa. Nyt on tilaisuus tarttua ongelmiin saman tien, sen sijaan, että jäädään odottamaan ongelmien kasaantumista.

Millainen lukioverkko Espooseen: isoja lukioita aluekeskuksiin, täydennetään pienemmiltä jos siltä tuntuu


Joskus sitä tulee bloganneeksi vähän viiveellä. Tänä iltana, noin näillä hetkillä, Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee aihetta “Suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkko sekä tilankäyttösuunnitelma vuosille 2018-2027.” Selkosuomella voisi sanoa, että koulu- ja lukioverkkoa.

Mitä tekisin huonokuntoisille espoolaisille kouluille ja päiväkodeille?

Kun tuossa vuosi sitten luonnostelin alustavia vaaliteemojensa, listasin kärkeen Espoon koulujen ja päiväkotien määrän ja kunnon. Jo silloin näkyi että ongelma on kasvussa. Viimeisen vuoden aikana on tullut lisää ikäviä yllätyksiä. Kuva on muuten Opinmäen koulusta, ei liity bloggauksen aiheeseen.

Espoon koulut: Opinmäen koulu

Opinmäen koulu eli virallisemmin oppimiskeskus löytyy Espoon Suurpellosta. Uusi, iso ja hieno rakennus isännöi sekä englanninkielistä kansainvälistä yhtenäiskoulua että osaa Päiväkehrän koulusta. Lisäksi tiloisa toimivat Opinmäen päiväkoti sekä pieni kirjasto.

Opinmäen kirjastosta olen erityisen ylpeä, lobbasin sen puolesta useaan otteeseen ja esitin uskoakseni ensimmäisenä idean kioskimaisesta pienestä kirjastosta juuri Suurpeltoon. Mutta älkää uskoko minua, uskokaa esimerkiksi näitä mielipidekirjoituksia (9.3.2005 ja 4.4.2008)

Konsernijaostossa 17.3.2014 pohditaan ammattikorkeakoulutusta

Kaikista tähänastisista luottamustehtävistä kaupunginhallituksen konsernijaosto on sanottaisiinko vaihtelevin. Jossain kokouksessa voi olla äärettömän isoja ja kauaskantoisia päätöksiä, kuten kannanmuotostus joukkoliikenteen kaarimalliin ja HSY:n viemäri- ja vesijohtoverkostojen “suuntaviivat”, toisessa äärilaidassa välillä nimetään jo sovittuja henkilöitä konserniorganisaation päätöksentekijöiksi.

Välimaastoon jäävät äärettömän tärkeät linjauskeskustelut, jotka eivät ole päätöksentekoa mutta jonka merkitys on suuri. Tätä edustaa tulevan maanantain kokous. 

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslista 29.4.2013

Ensi maanantaina kokoontuu Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto. Esityslista löytyy PDF-muodossa tämän linkin takaa. Näin etukäteen katsottuna kokous vaikuttaa varsin “rutiinihenkiseltä”, eli listalla ei ole tunteita herättäviä asioita.

Lukiolaiset naapurikunnassa opiskelemassa - ei metropoliongelma, vaan metropolin unohtamisongelma

Vaikka joulu tekee tuloaan, pakko vielä intoutua kerran kuntapolitiikan suuntaan. On se jännää miten yksinkertaisia asiat ovat kun ei perehdy asiaan kunnolla.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (23.12.2012) käsitellään sitä, että Espoo ja Vantaa eivät tulee enää maksamaan naapurikunnassa opiskelevan lukiolaisen valtionosuuden ylittäviä "bonuskuluja". Totta, syntyy epäreilu tilanne.

Vaan pääkirjoituksessa ei noteerata millään tavalla sitä, että korvauskuvion piirissä ovat olleet vain Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

Olennaisinta on, että jokaisen lapsen koulu on hyvässä kunnossa

Espoo rakentaa uusia kouluja hurjaa tahtia. Pelkästään viime vuosien aikana on rakennettu lukuisia uusia kouluja, ja peruskorjattu sekä usein laajennettu vanhoja. Tämä on tarpeen, sillä koululaisia Espoossa riittää.

Espoon koulut: Mankkaanpuron koulu

Mankkaanpuron koulu löytyy - yllätys yllätys - Espoon Mankkaalta. Tieni vei kyseiseen kouluun eräänä lokakuisena iltapäivänä. Alunperin vuonna 1953 valmistunut koulu on remontoitu muutama vuosi sitten, ja samassa yhteydessä kouluun rakennettiin uusi siipi.

Espoon kirjastot: Saunalahden kirjasto

Saunalahden kirjasto on noin sadan neliön kokoinen "kioskikirjasto". Kirjasto on minulle rakas, vaikka onkin vasta muutaman viikon ikäinen. Tämä siksi, että ehdotin aikanani (Länsiväylä 4.4.2008, ja myös muissa yhteyksissä) noin toteutetun konseptin mukaista kirjastoa. Sitten se toteutettiin!

Miksei koulussa opiskella englannin tunnilla historiaa?

Peruskoulun tuntijako ja sen mahdollinen uudistaminen herättää jokusen vuoden välein vilkkaan keskustelun. Sitten menee puoli vuotta tai vuosi asiasta keskustellessa, ja syntyy kompromissi jonka seurauksena juuri mikään ei muutu.

Tällä kertaa jotain - onneksi - myös muuttuu.

Puolikuu neljällä perusvärillä

(Keski-Espoon Sanomat 2/2011, 22.5.2011)

Vanttilassa sijaitseva Vanttilan koulu valmistui vajaat kaksi vuotta sitten syksyllä 2009. Koulun oppilaat ovat pääosin Vanttilasta eli radan eteläpuolisesta Kauklahdesta, sekä viereisestä Kurttilasta.

Kirkkojärven koulu muutti takaisin Kirkkojärvelle

(Keski-Espoon Sanomat 3/2010, syyskuu)

Kirkkojärven koulun kolmen vuoden evakko Muuralan Koulumestarin koulussa on päättynyt. Kirkkojärvelle kohonnut uusi rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu muuttui yhtenäiskouluksi, eli siellä on jatkossa vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen.

Kauklahden historia, osa 3: Kauklahden koulujen historia

Espoon ensimmäisiä ruotsinkielisiä koulupiirejä oli Träskbyn koulupiiri, johon kuuluivat Järvikylä, Espoonkartano, Mankki, Niemis, Vuorela, Koskenmäki, Perinki, Mynttilä, Muulo, Åminne, Jupp sekä osia Kauklahden ja Kurttilan kylistä.

Kuinka paljon vaihtoehtoja kaupunki voi tarjota?

Vietin viikolla kaksi päivää Oulussa Sairaalapäivillä. Kaunis kaupunki ei ollut kauneimmillaan marraskuun tihkusateessa. Sairaalapäivillä paneuduttiin erikoissairaanhoidon ongelmiin ja tulevaisuuteen. Mieleenpainuvin puheenvuoro oli kuitenkin filosofinen pohdinta kunnallisten palveluiden luonteesta.

Vanhemmuuden ja opiskelun yhdistäminen vaatii myös yhteiskunnan tukea

On se kivaa että olen jo kolmenkympin toisella puolella. Kaksikymppisiin ja sitä ikää lähestyvien harteille kun yhteiskunnan suunnalta asetellaan melkoisia paineita. Nuorten pitäisi valmistua nopeasti, työllistyä heti ja tehdä siinä samassa mahdollisimman monta lasta. Tämä tietysti tilanteessa, jossa yhteiskunnan tukea voisi vaikka vähentää tai ainakin niiden myöntämistä tiukentaa.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Ei siinä mitään, saahan sitä olla huolissaan. Yleisen patistelun sijaan sitä kuitenkin toivoisi konkreettista tukea - sekä rahaa että hallinnon aiheuttamien ongelmien purkamista.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 8.2022