Olet täällä
Kasvun ja oppimisen lautakunta 27.11.2024: Perusopetuksen valmistavan opetuksen järjestäminen, lukiopaikat sekä koulujen loma-ajat
Kasvun ja oppimisen lautakunnan seuraava kokous on ohjelmassa huomenna keskiviikkona 27.11. Isoimmat asiat ovat perusopetuksen valmistavan opetuksen järjestäminen, lukiopaikat sekä koulujen loma-ajat lukuvuonna 2025-2026.
Tästä pääset lukemaan esityslistaa.
Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 27.11.2024 klo 17:30 -
3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen inklusiivisesti alkuopetuksessa
Perusopetuslaki ja valmistava opetus. Maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ja sillä on oma opetussuunnitelmansa. Tavoitteena on suomen tai ruotsin kielen taidon sekä muiden perusvalmiuksien kehittäminen ja kotoutumisen tukeminen. Opetuksen järjestämistavasta päättää opetuksen järjestäjä.
Valmistavan opetuksen tilanne Espoossa. Espoossa valmistavaa opetusta tarjotaan ryhmämuotoisesti (RVAL) ja inklusiivisesti (IVAL). Ryhmämuotoiseen opetukseen osallistuvat oppilaat, jotka eivät osaa suomea. Tämä opetus kestää 9 kuukautta, ja ryhmissä on eri-ikäisiä oppilaita. Tilastointipäivänä 20.9.2024 ryhmämuotoista opetusta sai 707 oppilasta, ja inklusiiviseen opetukseen osallistui 150 oppilasta. Inklusiivisessa mallissa oppilaat saavat tukea omassa lähikoulussaan.
Inklusiivisen valmistavan opetuksen pilotti. Matinkylä-Olarin alueella on toteutettu inklusiivisen opetuksen pilotti vuosina 2023–2025. Sen tavoitteena on mahdollistaa oppilaiden opiskelu ja tuki lähikoulussaan suomen kielen taidosta riippumatta. Pilotissa on testattu oppilaiden kieli- ja matematiikkataitojen kehittymistä sekä kotoutumista. Tulokset osoittavat mallin tukevan oppilaiden sosiaalisia suhteita, oppimismotivaatiota ja kouluyhteisöön kiinnittymistä.
Inklusiivisen valmistavan opetuksen hyödyt. Inklusiivinen malli vahvistaa lähikouluperiaatetta, ehkäisee segregaatiota ja tukee kotoutumista. Oppilaat pääsevät alusta asti integroitumaan omaan kouluunsa ja ympäristöönsä, mikä tukee myös perheiden kotoutumista. Lisäksi vertaisoppiminen ja yleisopetuksen oppilaiden kanssa toimiminen edistävät oppimista ja sopeutumista.
Voimaantulo. Inklusiivinen valmistava opetus otetaan käyttöön vuosiluokilla 1–2 Espoossa lukuvuodesta 2025–2026 alkaen. Tämä huomioidaan oppilaaksiotossa keväällä 2025. Muutos ei ole säästötoimi, vaan sen tavoitteena on resurssien tehokkaampi kohdentaminen.
Mielestäni tämä kuulostaa järkevältä suunnalta. On toteuttu pilotti, sen tulokset ovat hyviä ja vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaa koko ajan. Mitä paremmin lapset saa kiinni omaan kouluyhteisöönsä, sitä parempi.
4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2025–2026
Tässä ehdotukset lukiopaikoista per koulu:
- Espoon yhteislyseo, 200 aloituspaikkaa
- Espoonlahden lukio, 210 aloituspaikkaa
- Etelä-Tapiolan lukio, 185 aloituspaikkaa, joista IB-linjalle 50
- Haukilahden lukio, 195 aloituspaikkaa, joista urheilulinjalle 70
- Kuninkaantien lukio, 184 aloituspaikkaa
- Leppävaaran lukio, 224 aloituspaikkaa, joista urheilulinjalle 70
- Matinkylän lukio, 273 aloituspaikkaa, joista kuvataidelinjalle 25
- Otaniemen lukio, 340 aloituspaikkaa, joista matematiikka- ja luonnontiedelukioon 72 ja 25 teatterin ja median linjalle
- Tapiolan lukio, 160 aloituspaikkaa, joista musiikkilukioon 30
- Viherlaakson lukio, 180 aloituspaikkaa, joista kuvataidelinjalle 25
Yhteensä 2151 aloituspaikkaa. Tämä on 28 paikkaa enemmän kuin viime vuonna.
Paikkamäärä on 66,3 % eli lukiopaikka on tarjolla kahdelle kolmannekselle espoolaisia lukio-ikäisiä. Tuo on toki vain lähtökohta, espoolaisia hakeutuu naapurikuntiin ja naapurikunnista hakeudutaan Espooseen.
Alin sallittu keskiarvo on 7, eli alle sen ei pääse lukioon.
5 Lukuvuoden 2025–2026 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen järjestämässä esiopetuksessa
Löytyvät esityslistasta. Saman mallin mukaan kuin aiemminkin, eli viikon syys- ja talvilomat.
6 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2024
Ensin koko kasvun ja toimialan budjetista, tämä koskee siis sekä tätä että seuraavia kohtia. Tuloja noin 5 miljoonaa ennakoitua enemmän, menoja noin 15 miljoonaa ennakoitua enemmän. Eli budjetti on ylittymässä, pääsyynä ennakoitua suurempi lasten määrä. Tästä tosin puuttuu loppuvuosi, ja marras-joulukuu on usein kulumielessä maltillista.
Varhaiskasvatuksen tulosyksikön tavoitteista olennaisimmat:
- Huoltajien ja henkilöstön tyytyväisyys on hieman noussut.
- Tehtäviinsä kelpoisten opettajien ja lastenhoitajien osuus on parantunut.
- Palvelusetelipäiväkotien käyttö on lisääntynyt, ja yksiköiden määrä kasvanut.
- Työhyvinvoinnin tulokset ovat parantuneet.
- Joidenkin tavoitteiden, kuten vieraskielisten lasten osallistumisasteen, arviointi on kesken.
7 Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2024
Budjetti on menossa yli 7,5 miljoonalla. Oppilasmäärä kasvoi 143:lla, erityisesti yläkouluissa. Vieraskielisten osuus on 29,8 %, mutta maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilasmäärä laski. Lukutaidon erot kantasuomalaisten ja vieraskielisten välillä ovat kasvaneet. Henkilöstöresurssit, kuten kuraattorit ja psykologit, ovat aliresursoituja, mutta työtyytyväisyys parani. Talousarvio ylittää menot 7,5 miljoonalla eurolla. Kaikenlaisia toimenpiteitä oppilaiden hyvinvoinnin ja osallistumisen edistämiseksi on tehty.
8 Suomenkielisen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2024 talousarvion ja strategian osavuosikatsaus 3 tilanteessa 31.10.2024
Lukioiden opiskelijamäärä kasvaa, ja oppivelvollisuuden laajentaminen on lisännyt tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrää. Tavoitteisiin kuuluu opiskelijoiden hyvinvoinnin, kotouttamisen ja kestävän kehityksen tukeminen. Hankkeilla, kuten "Kaikki mukana", pyritään kehittämään pedagogista tukea ja yhteisöllisyyttä.
Ylioppilastutkinnon tulokset ovat valtakunnan kärkipäätä, nuorisopalveluiden kohtaamismäärät kasvavat, ja opettajien kulttuurisensitiivisyyskoulutus on edennyt suunnitellusti. Talous on alittanut budjetin useilla osa-alueilla. Pyöreän pöydän toiminta ja lukiolaisten vaikuttamismahdollisuudet kehittyvät, mutta opiskelijoiden osallistumista pyritään lisäämään.