Kaupunginhallituksen konserni ja tilajaoksen kokous 2.2.2026: Lahnuksen koulun korjausselvitys

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto tapaa ylihuomenna maanantaina 2.2. Olen jaoston jäsen. Isoin asia on Lahnuksen koulun korjaussuunnitelma. Täältä pääset esityslistaan.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto 2.2.2026

3 Konserniraportti tammi-joulukuu 2025

Tässä kohden seurataan miten konserninosien tavoitteiden kanssa on mennyt. Pätkä selostuksesta:

“Valtuusto on päättänyt vuoden 2025 talousarviossa Espoon kaupungin konserniyhteisöille yhteensä 29 tulostavoitteesta, joista toteutui suunnitellusti 16 tavoitetta. 12 tulostavoitetta toteutui osittain ja yksi tulostavoite jäi toteutumatta. Toteutumatta jäi Espoon Asunnot Oy:n keskimääräisen asuntotuotannon aloitusten tulostavoite.”

Espoon asuntojen ongelma aloittaa rakentamista ei juurikaan liity Espoon asuntoihin. Kaupungilla on ollut ongelmia antaa Espoon Asunnoille riittävästi tontteja joihin rakentaa. Osassa syyt ovat ymmärrettäviä (ei liikaa vuokrataloja samalle alueelle tai iso kortteli tulee rakentaa samaan aikaan kuin firmatkin rakentavat), välillä taasen vaikuttaa siltä, että Espoon asuntojen suunta ei vain ole prioriteettilistalla korkealla.

Oheismateriaalissa on kattava paketti eri konserninosista. Sen lukeminen on minulla vielä osin vaiheessa.

4 Omistajalinjauksia koskeva lähetekeskustelu

Espoon on taustalla 130 yhteisössä. Niitä on siis aika monta. Osa on tosin esimerkiksi parkkihalliyhtiöitä, joiden merkitys Espoon kaupungille on pieni.

Suunnitelmissa on, että laaditaan omistajalinjaukset kaikille yhteisöille. Pysäköinti ja toimitilapuolelle tehtäisiin kuitenkin vain koko porukkaa koskevia linjauksia.

Taustalla on viime syksy ja Espoo tarina (eli strategia), jossa todetaan, että “Espoo arvioi aktiivisesti omistamisen perusteita ja organisointitapoja” ja viime syksynä hyväksytyn Espoo-tarinan mukaan “jatkamme kaupungin ydintoimintojen kannalta tarpeettoman omaisuuden myymistä”, minkä lisäksi “kehitämme palveluiden järjestämisen tapaa ja organisaatiorakennetta vastaamaan valittuihin haasteisiin tehokkaasti.” Lisäksi omistajapolitiikan mukaan “Espoo viestii konserniyhteisöille selkeästi odotuksistaan omistajana ja siitä, mitä se edellyttää yhteisöltä”.

Ideana on selkeyttää mitä Espoo haluaa omistuksiltaan Tämä lähetekeskustelu aloittaa omistajalinjausten laatimisen. Veikkaan, että myös välissä asiaa käydään läpi. Ensi syksynä tämä sitten etenee jaoston kautta lopulta kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Tästä on aika hankala olla mitään mieltä. Toki on hyvä selkeyttää mitä halutaan, mutta eri yhteisöillä on erilaisia tehtäviä ja ne on perustettu erilaisiin tarpeisiin. Joten omistajalinjauksissa on tärkeää tarkastella niitä yhteisökohtaisesti, ei yhtenä isona palikkana.

Tämä on jatkotarina johon palataan.

5 Tilapalvelut-liikelaitos ennakkotilinpäätös 2025

Keskeisimmät luvut: Tulos on 29,4 miljoonaa, joka ylitti 24 miljoonan tulostavoitteen.

Uudisrakennusinvestointeja toteutettiin hieman vähemmän kuin taloustarviossa oli. Investointeja toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Jos oikein ymmärrän, niin ero selittyy sillä, että osa hankkeista on venynyt. Mutta kysyn tästä.

Kun noita lukuja katsoo tarkemmin, niin osassan hankkeista on ylitetty arvioita, joissain alitettu.

6 Tilapalvelut-liikelaitoksen käyttösuunnitelma vuodelle 2026 käyttötalouden osalta

Käyttösuunnitelma laaditaan alkuvuodesta, siinä vaiheessa kun budjetti on annettu. Eli ensin tehdään ehdotus, sitten valtuusto päättää (ja voi muuttaa raameja), sen jälkeen suunnitellaan mitä täsmälleen tehdään huomioida sekä mahdolliset euro- että tehtäväksiantomuutokset.

Jos tämä asiakohta kutsuu, niin suosittelen lukemaan sen huolella läpi. Tuolla on paljon lukuja ja painotuksia. Merkittävimmät tärpit. Investointimenot ovat 125,1 miljoonaa euroa. Näistä perusparannuksiin varataan 10 miljoonaa.

Suunniteltuihin kunnossapitotöihin varataan 10,4 miljoonaa ja ohjelmoimattomiin vikakorjauksiin (lue: yllättäviin ongelmiin) 11,4 miljoonaa. On oikein viisasta, että on rahaa jonka käytöstä ei ole vielä tietoa. Aina voi tulla yllättävä väistö tai ongelma, joka on vaan pakko ratkaista. Odottamattomaan kannattaa varautua, koska niitä tulee aina.

7 Lahnuksen koulun korjausselvitys

Tässä on tämän kokouksen kuumin peruna. Kasvun- ja oppimisen toimiala ehdotti muutama vuosi sitten Lahnuksen koulun lakkauttamista. Olin silloin lautakunnassa, en halunnut koulua lakkauttaa. Lautakunta oli lakkautuksen kannalla, mutta asia kääntyi kaupunginhallituksessa.

Nyt – pitkällisten penäämisten jälkeen – meillä on käsissämme paperi joka kertoo mikä on koulurakennuksen tilanne. Kiteytettynä: huono. Pitkään on edetty sillä ajatuksella, että pikkaisen korjataan ja parannetaan rakennusta. Se tie näyttää nyt olevan loppuun kuljettu, on valintojen aika.

Nykytilanteen jatko ei vaikuta mahdolliselta. Käytännössä tämän vuoden aikana pitää linjata, että onko Espoon kaupunki valmista satsaamaan päälle kuusi miljoonaa rakennuksen peruskorjaamiseen? Ja jos ollaan valmiita satsaamaan, kannattaa miettiä kannattaisiko tehdä uusi rakennus. Nykyisellään tuolla on luokkatilat ensisijaisesti neljälle ryhmälle, eivätkä tilat ole ideaalit. Korjausastekin on sadan tuntumassa.

Toinen vaihtoehto on (ja se tulee vastaan vaikka remontoitaisiin koulu), että lapset siirtyvät opiskelemaan muutaman kilometrin päähän Kalajärven koululle.

Itse huomaan olevani kahden vaiheella. Olen ollut jo pitkään Lahnuksen koulun säilyttämisen kannalta: lähipalvelu, tärkeää kylälle, pikkuhiljaa alueen asukas- ja lapsimäärä kasvaa. Tavallaan meillä on 2030-luvun loppupuolen palveluverkko jo valmiina.

Mutta kun puhutaan miljoonien investoinnista, tulee miettiä missä niitä euroja eniten tarvitaan. Eli ohittaako Lahnuksen koulu tärkeydessä muut investointiohjelmassa jo olevat koulut?

Maanantaisen jaoston kannalta tämä pohdinta ei ole relevantti. Jaosto todennee, että tältä se tämän koulun tilanne nyt näyttää. Että ei kannata korjailla pienesti, joko luovutaan tai korjataan kunnolla.

Olisi hyvä, että seuraavassa vaiheessa selvitetään sekä rakennuksen historiallinen arvo (tuleeko se säilyttää?) ja mahdollinen jatkokäyttö. Usein Espoossa perustellaan tiloista luopumista sillä, että sitten säästetään ylläpitokuluissa. Mutta jos rakennus jää kaupungin omistukseen, niin kasvun ja oppimisen toimiala säästää, mutta lasku menee vain eri osoitteeseen kaupungin sisällä. Espoo maksaa kaupunkina ihan yhtä monta euroa rakennuksen ylläpitomenoja, kohdentuu lasku mille tahansa kaupungin toimialalle.

Tulen lukemaan liitteitä vielä tarkemmin, tällä hetkellä olen vielä vaiheessa.

8 Lausunnot pitkäaikaisella ja lyhytaikaisella korkotukilainalla toteutettavista hankkeista

9 Finnoon Pysäköinti II Oy:n P-osakkeiden myynti (Kh-asia)

Espoo on toteuttanut parkkilaitoksia rakenteilla olevalle asuinalueelle, ja myy nyt pikku hiljaa sieltä paikkoja rakennuttajille. Tällä kertaa Espoon Asunnoille. Tämä on siis ihan suunniteltu toimintatapa.

10 Viranhaltijoiden päätökset

11 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Tässä kohden saadaan selvitys, jota olen kovasti odotellut. Eli eri toteutustapojen vertailu. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoo voi toteuttaa uudisrakennuksen kumppanuusmallilla, sitten voimme olla siellä vuokralla vaikka 20 vuotta ja sitten lunastamme rakennuksen omaksi. 20 vuoden ajan rakennuttaja huolehtii tiloista ja vastaa ongelmista.

Toinen vaihtoehto on rakentaa itse. Muitakin variaatioita on.

Mutta liiemmälti ei ole vertailtu mitä kustannukset ovat eri malleista. Ns. PPP-mallia (public private partnership) on perusteltu muun muassa pienemmillä kuluilla, mutta vasta nyt alkaa olla kymmenien vuosien perspektiiviä ja pääsemme tekemään kunnolla hintavertailua. Esimerkiksi Kuninkaantien lukio ja uimahalli on toteutettu PPP-mallilla.

Tämä on kiinnostava kohta. Aineistoa ei vielä ole, joten lisää selviää maanantaina.