Espoon asemanseutu uusiksi kaupunkiradan myötä

Havainnekuva Espoon asemalta.

Kaupunkiradan mahdollisen jatkon myötä myös Espoon keskuksen asemanseutu tulee uusiutumaan. Kaupunkisuunnittelussa valmistellaan sitä miten rantaradan asemat muuttuisivat kaupunkiradan myötä.

- Käytännössä Liikennevirasto vastaa raiteista ja asemista, ja kaupunki kaikesta mitä on siinä ympärillä, summaa Espoon keskuksen kehittämisen projektijohtaja Mikko Kivinen.

Suunniteltavana on muun muassa liityntäpysäköinti, joukkoliikenneterminaali ja asemien lähistön kaupunkirakenne.

Merkittävin muutos Espoon keskuksessa olisi bussiterminaali, joka rakennettaisiin aseman eteläpuolelle. Bussit kiertäisivät asemalle Kamreerintien kautta, ja itäsuuntaan avattaisiin uusi yhteys radan vartta Tuomarilan suuntaan.

Tulossa pyörätie radan varteen

Kaupunkiradan jatke parantaisi merkittävästi myös pyöräilymahdollisuuksia. Radan varrelle tulee Leppäraavasta lähtien pyörätie, joka parantaa merkittävästi Espoon ja Kauniaisten poikittaisia pyöräily-yhteyksiä. 

Ratasuunnitelmaan kuuluu asemien ja liityntäpysäköinnin lisäksi myös radan ylittävät kadut ja kävelytiet. Myös meluun ja tärinään paneudutaan, ja suunnitelmassa listataan miten melua tulisi torjua. 

“Halvalla saisi” - ja kenties rahaa EU:lta

Havainnekuva Tuomarilan asemalta.

- Valmiudet kaupunkiradan jatkeelle ovat olemassa. Rahallinen panos on varsin kohtuullinen eli runsaat 200 miljoonaa. Esimerkiksi suunnitteilla oleva Pisara-rata olisi monta kertaa kalliimpi, jatkaa Kivinen. 

Kaupunkiradan kustannuksista noin puolet maksaisivat Espoon ja Kauniaisten kaupungit. Toinen puolisko jäisi valtion kontolle. Tarkemmat kustannusjaot sovitaan myöhemmin. Espoon kaupunkiradan jatko ei kuulu nykyisen hallituksen investointilistalle, joten ainakaan ennen vuotta 2017 lapiot eivät ala heilua.

Kaupunkiradan jatkeelle voi löytyä rahoitusta yllättävätä suunnasta: Parhaillaan selvitetään voisiko sille saada tukea Euroopan Unionilta, kaupunkirata kun on osa niin sanottua Turku-Pietari kasvukäytävää.

Kaupunkiradan jatko edellytys Lohja-Salo -radalle

Tulevien vuosikymmenten suunnitelmissa kummittelee myös Espoo-Lohja-Salo -oikorata. Uusi yhteys erkanisi rantaradasta Espoon keskuksen ja Kauklahden välissä, ja kulkisi Mynttilän ja Histan kautta Lohjalle ja yhdistyisi rantarataan jälleen Salossa. Tämä yhteys sekä nopeuttaisi junamatkaa Turkuun, että toisi tehokkaan joukkoliikenteen pariin niin Histan, Veikkolan kuin Lohjan asukkaat.

Kaupunkiradan jatke on edellytys oikoradalle. Kun junat eivät nykyiselläkään ole mahtua kahdelle raiteelle, on Lohjan yhteydestä turha haaveilla ellei rantaradalla ole pääradan malliin neljää vierekkäistä raidetta.

Tony Hagerlund

Espoon keskuksesta kymmenen junavuoroa tunnissa

Liikennevirasto on aloittanut ratasuunnitelman laatimisen Espoon kaupunkiradan välillä Leppävaara–Kauklahti. Tämä on jatkoa vuonna 2003 laaditulle yleissuunnitelmalle Leppävaarasta Espoon keskukseen. Yleissuunnitelmaa täydennettiin neljä vuotta sitten Kauklahden osalta.

Toteutuessaan kaupunkirata tarkoittaisi sitä, että kaukojunat sekä Kirkkonummelle ja Karjaalle kulkevat nopeat paikallisjunat kulkisivat omalla raiteillaan, ja pääkaupunkiseudun paikallisjunat omillaan.

- A-junat jatkaisivat perille asti, pysähtyisivät kaikilla asemilla ja kulkisivat kymmenen minuutin välein. Tätä täydentäisivät kolmasti tai neljästi neljästi tunnissa kulkevat nopeat paikallisjunat, jotka pysähtyisivät Espoossa, Kauniaisissa ja Leppävaarassa , toteaa liikenneviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

Käytännössä esimerkiksi Espoon asemalta lähtisi kymmenen junavuoroa tunnissa, nykyisen neljän sijaan. 

Espoon kaupunkirata on lykkääntynyt eteenpäin jo pitkään. Radan varren asutuksen tiivistyminen ja etenkin Keran seudun rakentaminen johtaa siihen, ettei paikallisjunaliikenteen kapasiteetti ensi vuosikymmenellä riitä, ellei kaupunkirataa jatketa.

Tony Hagerlund