Heder

Do not remove or your site will get broken

Espoon uimarannat: Oittaa

Oittaan uimaranta sijaitsee Bodominjärven rannalla. Ranta on lapsiperheille sopivasti pikkuhiljaa syvenevä. Oikeastaan Oittaalla on kaksi uimarantaa, siitä lisää alempana. Oittaa on Espoon suosituin uimaranta, ja myös palvelut ovat parasta Espoossa.. Täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.

Tervetuloa!

Tony Hagerlund

Olen 44-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja kotiseutuaktiivi. Parhaillaan olen Espoon kulttuurilautakunnan jäsen.

Tältä sivustolta löytyy kahtalaista sisältöä. Kuvia on ehkä viitisentuhatta, kuudessasadassa eri kokonaisuudessa. Lisäksi täällä löytyy mielipidekirjoituksiani, lehtikirjoituksiani ja bloggauksiani.

Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta.

Kuukausittain sivustolla käydään muutama kymmenen tuhatta kertaa.

Sosiaalinen media
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram | Twitter Pinterest

Espoon uimarannat: Matinkylä

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista. 

Helsingin uimarannat: Pihlajasaari

On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.

Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni., Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Espoon keskuksen historia

Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.

Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivitettänyt sitä muutaman vuoden välein, viimeksi 2014..

Pian kolminapainen suuralue

Matinkylä-Olarin alueesta puhuttaessa usein unohdetaan, että vertailtaessa kokoa ja asukaslukua kyseessä taitaa olla Espoon tiiviiten asuttu suuralue.

Suurpellon myötä Matinkylä-Olarin alueesta tulee kolminapainen. Julkinen liikenne niin alueen sisällä kuin muualla pääkaupunkiseudulla on syytä järjestää hyvin.

Metroasema tuo uutta eloa

Tapiola on Espoon suuralueista kenties omaperäisin. Tapiolan miljöötä on syytä vaalia, mutta ei Tapiolaa voi myöskään museoida.

Metroyhteys korostaa jälleen Tapiolan asemaa eteläisen Espoon keskuksena, kunhan uudistukset tehdään harkiten.

Tapiolan ympäristöön suunnitellaan jatkuvasti uutta asutusta. Tämä on tarpeen, muukin Espoo tiivistyy koko ajan. Rakentamisella ei saa kuitenkaan nakertaa "perinteisen" Tapiolan miljöötä.

Palvelut kuntoon myös pohjoisessa

Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.

Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.

Keskusta tiivistämällä myös lisää palveluja

Viime vuosina Espoon keskuksen palvelut on vihdoinkin saatu kohtuulliselle tasolle. Seuraavaksi katse tulee suunnata viihtyisyyteen, ja tasapuoliseen kaupunkirakenteeseen.

Espoon keskuksen asukasluku on kasvanut viime vuosina hurjasti - ja tahti jatkuu. Tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi Suviniityn asuinalue aivan Espoon aseman kupeessa on mainio tilaisuus tiivistää asemanseutua ja rauhoittaa Espoon keskusta.

Espoon keskuksen suuralue on laaja, ja etäisyydet pitkiä. Julkisen liikenteen pitää toimia muulloinkin kuin ruuhka-aikaan.

Millainen Espoo

Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.

Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.

Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.

Vakaa talous takaa palvelut

Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.

Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.

Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.

Terveys on hyvinvoinnin perusta

Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.

Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.

Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.

Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.

Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.

Turvallinen yhteiskunta

Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.

On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.

Miten rakentaa kävelyraitti keskelle tiivistä kaupunkia: New Yorkin The High Line

The High Line, New York

The High Line New Yorkin on runsaan kahden kilometrin mittainen kävelyraitti ja puisto, joka kulkee noin kolmannen kerroksen korkeudessa läpi tiiviin Manhattanin. Raiteita pitkin kuljetettiin vuosikymmenten ajan liha- ja siipikarjaa kaupungin halki.

Vihdin uimarannat: Varikkaan uimaranta

Varikkaan uimaranta, Vihti

Varikkaan uimaranta löytyy Vihdin perukoilta Pääkslahdesta. Ranta on niin sanottu EU-ranta eli siellä kesäisin on yli sata kävijää päivässä. Tämä selittyy vieressä olevalla Hyvinvointikylällä sekä leirintäalueella.

Espoon päiväkodit: Merenkulkijan päiväkoti

Merenkulkijan päiväkoti, Espoo.

Merenkulkijan päiväkoti löytyy ihan keskeltä Espoonlahtea. Pihalla on, kuten Espoossa tapana on, kivat kalliot.

Matala rakennus sulautuu maastoon siihen malliin, että hyvä, että itse olen sitä edes huomannut vaikka ohi olen usein reippaullut.

Millaiset ovat Espoon kirjastojen tilakulut?

Huomenna Espoon kulttuurilautakunta (jonka jäsen olen) käsittelee kokouksessaan Espoon kirjastoverkon linjauksia. En mene tässä bloggauksessa asiaan sen syvemmin, sillä bloggasin asiasta eilen. Sen sijaan päätin tarkastella sitä, minkä verran kirjastotilat maksavat. Kuluilla kun useimmiten perustellaan esimerkiksi kirjastojen lakkauttamisia.

Espoon kirjastoverkon periaatteet ja päätettävänä ehdotus Viherlaakson kirjaston lakkauttamisesta

Espoon kulttuurilautakunta tapaa tulevana tiistaina. Päätettävänä on kaksi isoa asiaa. Esityslista liitteineen löytyy Espoon sivuilta täältä.

Kirjastoverkkoselvityksessä linjataan, millaisten periaatteiden pohjalta Espoon kirjastoverkkoa tulevaisuudessa rakennetaan. Tämä ei siis ole - suoraan - rakentamispäätöksiin tai lakkauttamisiin vievä paperi, mutta näiden linjausten mukaisesti lähikirjastoja kyllä sitten tullaan arvioimaan.

Sivut