Olet täällä
Do not remove or your site will get broken
Espoon keskuksen historia
Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.
Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivitettänyt sitä likimain vuosittain..
Kirkkojärven historia
Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.
Espoon uimarannat: Oittaa
Oittaan uimaranta sijaitsee Bodominjärven rannalla. Ranta on lapsiperheille sopivasti pikkuhiljaa syvenevä. Oikeastaan Oittaalla on kaksi uimarantaa, siitä lisää alempana. Oittaa on Espoon suosituin uimaranta, ja myös palvelut ovat parasta Espoossa.. Täältä muuten löydät kuvasarjani kaikista espoolaisista uimarannoista.
Tervetuloa!
Olen 45-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja kotiseutuaktiivi. Parhaillaan olen Espoon kulttuurilautakunnan jäsen.
Tältä sivustolta löytyy kahtalaista sisältöä. Kuvia on ehkä viitisentuhatta, kuudessasadassa eri kokonaisuudessa. Lisäksi täällä löytyy mielipidekirjoituksiani, lehtikirjoituksiani ja bloggauksiani. Kuntavaalitavoitteisiini pääset tästä.
Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta.
Kuukausittain sivustolla käydään muutama kymmenen tuhatta kertaa.
Sosiaalinen media:
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram | Twitter | Pinterest
Espoon uimarannat: Matinkylä
Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista.
Helsingin näköalapaikkoja: Malminkartanonhuippu
Malminkartanon huippu eli tuttavallisemmin Malminkartanon täyttömäki löytyy läntisestä Helsingistä. Kuten arvata saattaa, komeita maisemia on tarjolla.
Espoon kartanot ja huvilat: Gumbölen kartano
Gumbölen kartano on Espoon kaupungin omistuksessa oleva kartano muutama kilometri Espoon keskuksesta pohjoiseen. Kartano on Espoon kaupungin ainoa varsinainen edustustila.
Espoon saaret: Stora Herrö
Tervetuloa Espoon Stora Herrööhön. Monipuoliselt ulkoilusaarelta löytyy kallioita, metsää, uimarantoja ja kirsikkana kakun päällä näköalatorni maisemilla yli saariston. Ja kun tänne pääsee vieä saaristoveneillä, niin kannattaa käydä tutustumassa.
Espoon näköalapaikkoja: Soukan Kasavuori
Yksi Espoon hienoimmista näköalapaikoista löytyy Soukan Kasavuorelta. Maisemat ovat komeita vähän jokaiseen suuntaan. Tämä kuva on pohjoiseenpäin, edessä Laurinlahti ja taaempana Kivenlahti.
Helsingin uimarannat: Pihlajasaari
On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.
Espoossa on vajaat sata järveä
Espoo on - vaikka sijaitseekin merenrannalla - varsin järvekäs kaupunki. Jos oikein muistan, Espoossa on 95 järveä. Tämän päälle kaupungissa on vielä useita lampia.
Pian kolminapainen suuralue
Matinkylä-Olarin alueesta puhuttaessa usein unohdetaan, että vertailtaessa kokoa ja asukaslukua kyseessä taitaa olla Espoon tiiviiten asuttu suuralue.
Suurpellon myötä Matinkylä-Olarin alueesta tulee kolminapainen. Julkinen liikenne niin alueen sisällä kuin muualla pääkaupunkiseudulla on syytä järjestää hyvin.
Palvelut kuntoon myös pohjoisessa
Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.
Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.
Keskusta tiivistämällä myös lisää palveluja
Viime vuosina Espoon keskuksen palvelut on vihdoinkin saatu kohtuulliselle tasolle. Seuraavaksi katse tulee suunnata viihtyisyyteen, ja tasapuoliseen kaupunkirakenteeseen.
Espoon keskuksen asukasluku on kasvanut viime vuosina hurjasti - ja tahti jatkuu. Tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi Suviniityn asuinalue aivan Espoon aseman kupeessa on mainio tilaisuus tiivistää asemanseutua ja rauhoittaa Espoon keskusta.
Espoon keskuksen suuralue on laaja, ja etäisyydet pitkiä. Julkisen liikenteen pitää toimia muulloinkin kuin ruuhka-aikaan.
Millainen Espoo
Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.
Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.
Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.
Vakaa talous takaa palvelut
Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.
Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.
Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.
Terveys on hyvinvoinnin perusta
Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.
Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.
Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.
Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.
Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.
Kaikille yhtäläiset lähtökohdat
Tasa-arvo on asia josta tulee pitää huolta. Sukupuolen lisäksi tulee huomioida niin etniset ja elämänkatsomukselliset asiat kuin yhteiskunnan esteettömyyskin.
Ideaalitilanteessa tasa-arvo on sisäänrakennettu yhteiskuntaan siten, että ongelmia ei ole. Nyt ei niin vielä ole.
Turvallinen yhteiskunta
Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.
On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.
Espoo eturiviin ilmastonmuutoksen torjunnassa
Espoo voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen niin kaavoituksella kuin omalla toiminnallaankin. Espoon tulee olla eturivissä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Espoon tulee rakentaa energiaa säästävästi ja huomioida hankinnoissaan ympäristönäkökulmat.
Vastuullista sosiaalipolitiikkaa
Kaikista tulee pitää huolta, ketään ei jätetä yksin. Hyvinvointivaltion supistamisen myötä on heitetty heikoimpia ulos junasta. Nykyistä sosiaalipolitiikkaa pitää muuttaa.
Toimeentulotuesta on tullut monille pysyvä tapa rahoittaa elämistä. Tätä sen ei pidä olla.
Valotaideteoksia Espoon keskuksessa helmikuussa 2021
Hiihtoloman ajan eri puolilla Espoota on komeita valotaideteoksia. Tässä on kuva Espoon keskuksen teoksesta. Lisätietoa löytyy Espoon sivuilta.
Seurantalo Vikingaborg, Espoo
Vikingaborg on Soukanniemen kaakkoisrannalta löytyvä seurantalo, jota ylläpitää Skärgårdens Vänner i Esbo. Komea rakennus löytyy Suvisaarentien varrelta.
Dämmanin järvi, Espoo
Dämman on kymmenen hehtaarin kokoinen järvi Espoon Gumbölessä. Kyseessä on 1950-luvulla "luotu" tekojärvi, josta otettiin juomavettä pääkaupunkiseudulle aina 2010-luvulle saakka.
Helsingin näköalapaikkoja: Naulakallio, Mellunmäki
Naulakallio löytyy itäisestä Helsingistä, Mellunmäestä. Komealta kalliolta aukeavat maisemat Maisemat aukeavat Vuosaaren ja Kontulan suuntaan.
Kadonnut Espoo: Tuomarilan Elanto
Tervetuloa aikamatkalle Espoon Tuomarilaan. Tuomarilan Elanto avasi ovensa heinäkuun 25. päivä vuonna 1950. Sen kunniaksi paikan päälle on lähetetty ammattikuvaaja. Kiitos Helsingin kaupunginmuseon tarjoaman kuvamateriaalin pääsen asian pariin.
Espoon kulttuurilautakunta 9.2.2021: Viherlaakson kirjastolle löytyi uudet tilat!
Kulttuurilautakunnan seuraava ja vuoden ensimmäinen kokous on ohjelmassa tulevana tiistaina 9.2.. Esityslista löytyy myös verkosta. Isoin ja kiinnostavin asia ovat Viherlaakson kirjaston uudet tilat. Kuvassa kyseinen kiinteistö kymmenen vuotta sitten, silloin kun tiloissa toimi kirpputori.
Miten Länsimetron jatke muuttaa Espoon joukkoliikenteen osa 6: HSL:n vastaukset palautteisiin
Helsingin seudun liikenne (HSL) esitteli loppuvuonna suunnitelmansa liityntäliikenteen järjestämiseksi länsimetron jatkeen valmistuessa muutaman vuoden kuluttua. Bloggasin aiheesta olisikos ollut kuusi kertaa., ja laitoin myös itse runsaasti kommentteja suunnitelmiin. HSL on nyt kiitellyt palautteista, ja myös todennut joitain muutoksia. Lopulliset ehdotukset valmistuvat myöhemmin. Käyn nyt läpi johtopäätelmät.
Kuopion uimarannat: Niuvan uimaranta
Niuvan uimaranta löytyy Kuopiosta, Kallaveden rannalta. Länteen suuntaavalla rannalla aurinko paistaa pitkälle iltaan.
Kadonnut Espoo: Soukan Kasavuoren ilmavalvontatorni
Soukan Kasavuorella oli sotien aikaan ilmavalvontatorni, jossa päivystivät ilmavalvontalotat. Tässä ei varmaan yhtään lavastetussa Espoon kaupunginmuseon kuvassa (väliltä 1939-1941) kolme lottaa ihan sattumalta tekee olennaisimpia tehtäviään: kiikaroi, soittaa havainnoista ja tekee muistiinpanoja. Lehdenkansimateriaalia.
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »