Do not remove or your site will get broken

Espoon asuinalueiden historia: Espoon keskuksen historia

Tämä esitys kertoo Espoon keskuksen kasvusta kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi.

Esityksessä on yhteensä vajaat 50 kuvaa. Kokosin esityksen vuonna 2003, ja olen päivitettänyt sitä likimain vuosittain..

Espoon asuinalueiden historia: Kirkkojärven historia

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni. Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014, ja jota olen sen jälkeen päivittänyt säännöllisesti. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Tervetuloa!

Tony Hagerlund

Olen 47-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja kotiseutuaktiivi. Vuosina 2021-2025 olen Espoon kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen.

Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja lähihoitaja. Täällä voit tutustua nykyisiin ja aiempiin luottamustehtäviini ja tästä pääset tutustumaan minuun tarkemmin.

Tällä sivustolla on kahtalaista sisältöä. Kuvia on kymmenentuhatta pian tuhannessa eri kokonaisuudessa. Tutustu myös mielipidekirjoituksiini sekä blogeihini

Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta. Voit myös tukea kuvausprojektejani.

Kuukausittain sivustolla käydään runsaat 30 000  kertaa.

Sosiaalinen media
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram | Twitter

Espoon uimarannat: Matinkylän uimaranta

Matinkylän uimaranta tunnetaan myös Matinlahden rantana. On miten on, niin kyseessä on yksi Espoon ja myös pääkaupunkiseudun hienoimmista rannoista. 

Helsingin uimarannat: Pihlajasaari

On oikeastaan väärin kutsua Pihlajasaaren uimarantaa uimarannaksi. Saarella kun on käytännössä kolme hienoa uimarantaa, hieman eri puolilla niemeä. Tuohon kun lisää Tallinnanlaivojen ohiajot, niin hienompaa paikkaa viettää hellepäivää ei taida pääkaupunkiseudulta löytyä.

Palvelut kuntoon myös pohjoisessa

Espoon pohjoisen puoliskon suhteen palveluiden järjestäminen on hankalaa. Aluetta rakennetaan tasaisena mattona (talo sinne, toinen tänne), jolloin kauppa ei kannata eikä ole hyviä paikkoja kouluille, päiväkodeille ja kirjastoille.

Pohjois-Espoon rakentamisen tulee olla harkitun maltillista. Kalajärven ympärille enemmän, muualle vähemmän asutusta. Lisäksi pitää pyrkiä luomaan asutusta sekä nauhoihin että pieniin paikalliskeskuksiin. Tällöin julkinen liikenne toimii ja muutkin palvelut saadaan järjestettyä.

Keskusta tiivistämällä myös lisää palveluja

Viime vuosina Espoon keskuksen palvelut on vihdoinkin saatu kohtuulliselle tasolle. Seuraavaksi katse tulee suunnata viihtyisyyteen, ja tasapuoliseen kaupunkirakenteeseen.

Espoon keskuksen asukasluku on kasvanut viime vuosina hurjasti - ja tahti jatkuu. Tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi Suviniityn asuinalue aivan Espoon aseman kupeessa on mainio tilaisuus tiivistää asemanseutua ja rauhoittaa Espoon keskusta.

Espoon keskuksen suuralue on laaja, ja etäisyydet pitkiä. Julkisen liikenteen pitää toimia muulloinkin kuin ruuhka-aikaan.

Millainen Espoo

Espoo kasvaa hurjaa vauhtia. On tärkeää, että kasvu pysyy hallittuna.

Olemassaolevaa kaupunkirakennetta tulee tiivistää, ja uusia asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida sekä palvelut että julkisen liikenteen järjestäminen.

Espoo on hieno kaupunki. Paljasjalkaisena espoolaisena olen kiintynyt Espooseen - ainakin omasta mielestäni hyvällä tavalla.

Vakaa talous takaa palvelut

Vahvat kunnat takaavat hyvinvoinnin. Suomi ei ole hyvinvointivaltio, vaan elämme hyvinvointikunnissa. Kuntien taloustilanne on pidettävä vakaana, jotta ne voivat vastata palveluista.

Tulot ja menot tasapainoon. Yhteiskunnallinen taloudenpito ei kovin paljoa eroa muusta maailmasta. Tiedä paljonko sinulla on rahaa, osta viisaasti, älä tee sitoumuksia joihin sinulla ei ole varaa. Vain tasapainoinen julkinen talous mahdollistaa palveluiden järjestäminen.

Kilpailuttaminen ei ole itsessään hyvä tai huono asia. Se on taito joka pitää osata, ja myös laatu on tärkeää.

Terveys on hyvinvoinnin perusta

Terveyspalvelut maksavat Suomessa vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Tämä selittyy kohtalaisen tehokkaalla toiminnalla sekä monien alojen palkkojen jälkeenjääneisyydellä.

Palkkakuopat pois. Sosiaali- ja terveysalojen usein naisvaltaisilla aloilla palkat ovat kaukana koulutusvaateista ja työn vastuusta sekä raskaudesta. Tätä täytyy muuttaa, askel kerrallaan. Se maksaa, mutta niin se vaan on, että laatu maksaa.

Pää pois pensaasta mielenterveysongelmien suhteen. Tapahtui 1990-luvulla. Vähennettiin mielenterveyspalveluiden laitospaikkoja ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Avohoidon resursseja ei kasvatettu.

Laitoshoito on tarpeen, mutta painopisteen tulee olla avohoidossa. Siihen tulee satsata, yhteiskunnan usein heikoimpia ei tule jättää yksin.

Tehokasta toimintaa yksilönsuojaa polkematta. Terveydenhuollon potilaat kaipaavat laadukasta, yksilöllistä palvelua. Uudet tuotantomallit ovat sekä sotkeneet että piristäneet alaa. Kokonaisuuden täytyy silti toimia hyvin ja selkeästi.

Turvallinen yhteiskunta

Turvallisessa yhteiskunnassa on hyvä olla ja elää. Turvallisuutta on niin ulkoinen kuin sisäinen turvallisuuskin.

On tärkeää huolehtia arkisesta turvallisuudesta - siitä että kaduilla on turvallista kenen tahansa milloin tahansa liikkua.

Aurinkopaneelit omakotitalossa, osa 3: Paljonko puiden varjostaminen heikensi tuottoa?

Perheemme hankki 5,92 kWp:n tehoiset aurinkopaneelit elokuussa 2021. Ne ovat siis olleet käytössä kaksi vuotta. Tämän blogisarjan aiemmissa osissa olen avannut tarkemmin hankintakuluja, ensimmäisen vuoden tuottoja ja tuoton verotusta. Nyt katsaus varjostuksen merkitykseen.

Helsingin näköalapaikkoja: Länsi-Mustasaari Suomenlinnassa

Länsi-Mustasaaren näköalapaikka, Suomenlinna.

Yksi Helsingin upeimmista näköalapaikoista löytyy Suomenlinnan Länsi-Mustasaaresta. Aiemmin vierailijoilta suljetulta saarelta voi nyt ihastella Helsinkiä. Tässä kuvassa vasemalla ruotsinlaivoja ja tuomiokirkko, oikealla Redin tornit.

Sivut