Olet täällä
Espoon kirjastoverkon periaatteet ja päätettävänä ehdotus Viherlaakson kirjaston lakkauttamisesta
Espoon kulttuurilautakunta tapaa tulevana tiistaina. Päätettävänä on kaksi isoa asiaa. Esityslista liitteineen löytyy Espoon sivuilta täältä.
Kirjastoverkkoselvityksessä linjataan, millaisten periaatteiden pohjalta Espoon kirjastoverkkoa tulevaisuudessa rakennetaan. Tämä ei siis ole - suoraan - rakentamispäätöksiin tai lakkauttamisiin vievä paperi, mutta näiden linjausten mukaisesti lähikirjastoja kyllä sitten tullaan arvioimaan.
Viranhaltijat ovat toivoneet, että tässä vaiheessa ei pohdittaisi yksittäisiä kirjastoja tai käytäisi keskustalua mahdollisita lakkauttamisista. Toive on sinällään ymmärrettävä, ensin on syytä miettiä periaatteita eikä pidä juuttuman yksityiskohtiin.
Valitettavasti vain tuota argumenttia latistaa se, että samaan kokoukseen tuodaan ehdotus Viherlaakson kirjaston lakkauttamisesta. Suoraa yhteyttä kirjastoverkkoselvitykseen ei ole, sillä kyse on rakennuksen huonosta kunnosta, mutta kyllä nämä asia silti ovat kovin lähellä toisiaan.
Kirjastoverkkoselvitys: Viisi aluekirjastoa ja niitä tukemassa runsaasti lähikirjastoja
Tässä on kartta Espoon nykyisestä kirjastoverkosta. Aluekirjastoilla on laskettu 2,5 kilometrin palvelualue, ja lähikirjastoille kilometrin. Isomman version kartasta saa auki täältä.
1. Lähikirjaston etäisyys lähimmästä aluekirjastosta.
Tämä on looginen argumentti. Jos kadun toisella puolella on iso aluekirjasto, ei vieressä tarvita pientä lähikirjastoa. Esimerkiksi Entressen kirjaston auetessa Espoon keskukseen Suvelan keskellä ollut Keski-Espoon kirjasto suljettiin.
Ehdotuksessa aluekirjaston vaikutusalueeksi on laskettu 2,5 kilometriä. Tämä on tuntuu sekä pitkältä että lyhyeltä matkalta. Tuokin on pitkä matka kävellen, toisaalta jos saman “kehän” sisällä olisi toinen kirjasto, niin jossain kauempana matka on vielä pidempi.
Miten tätä tulkita: Nykyisistä lähikirjastoista Laajalahden kirjasto (2,1 km Selloon), Otaniemen kirjasto (1,3 km Tapiolaan) ja Soukan kirjasto (1,8 km tulevasta Lippulaivan kirjastosta) kuuluvat tähän luokkaan.
2. Lähikirjaston vaikutusalueen väestömäärä.
Jälleen, ymmärrettävää. Jos on paljon asukkaita, tarve kirjastolle on suurempi. Ei Nuuksion metsissä tarvita kirjastoja. Toisaalta myös matka johonkin muuhun kirjastoon tulee huomioida. Eli jos on tasaisen vähän asukkaita, niin kyllä alueelle laajemmin tarkastellen tarvitaan kirjasto. Esimerkiksi Kalajärven kirjasto on ainoa pohjoisen Espoon kirjasto, ja taatusti tarpeen.
Miten tätä tulkita: Tavoitteena on pidetty 3500 asukasta lähikirjaston vaikutusalueella. Tämän alle jäävät Laaksolahden kirjasto (2 788 asukasta), Kalajärven kirjasto (1 533 asukasta), Otaniemen kirjasto (1 466 asukasta) ja Karhusuon kirjasto (416 asukasta).
Tässä kohtaa tarvitsee todeta, että Laaksolahtea, Kalajärveä ja Karhusuota yhdistää kaikkia se, että seuraavaan kirjastoon tai aluekirjastoon on paljon matkaa. Eli esimerkiksi Kalajärvi on ison alueen ainoa kirjasto. Olisi tyhmää katsoa vain, moniko asuu ihan lähettyvillä. Pitää katsoa myös moniko kohtalaisen lähellä ja monelleko kirjasto on lähin kirjasto.
3. 0-16 vuotiaiden osuus asukkaista.
Tällä haetaan sitä, että aikuiset usein liikkuva kauemmas, ja se liikkuminen on helpompaa. Sen sijaan rattaiden kanssa tai lasten itse kulkiessa lähikirjaaston merkitys on suurempi.
Miten tätä tulkita: “Kirjastojen vaikutusalueiden keskiarvoa vähemmän 0-16-vuotiaita asuu Otaniemen kirjaston (13,98 %), Haukilahden kirjaston (18,67 %), Soukan kirjaston (18,71 %) ja Viherlaakson kirjaston (18,76 %) vaikutusalueilla.”
4. Muun kielisten asukkaiden määrä lähikirjaston vaikutusalueella
Koska muiden kuin suomea ja ruotsia puhuvien määrä on suurempi aluekirjastojen lähellä, lähikirjastoista keskimääräistä enemmän muun kielisiä on vain Suurpellon ja Soukan kirjastoissa.
Tämä on aika huono mittari. Kaikkia lähikirjastoja yhdistää sama asia - ne eivät ole aluekeskuksissa, joissa on eniten muualta muuttaneita.
Epävirallisena kohtana viisi todetaan ne kirjastot, joissa tilat ovat huonossa tai melko huonossa kunnossa. Niitä ovat Laaksolahden, Nöykkiön, Soukan ja Viherlaakson kirjastot.
Omat tulkintani kirjastoverkkoselvityksestä, sekä muutama lisäysehdotus
Itse pidän lähtökohtaa kirjastoverkkoselvitykselle hyvänä. On hyvä miettiä mitkä ovat perusteita lähikirjastolle. Toisaalta mittaireiden yleisyys on myös ongelmallista, nopeasti katselin, että ainoastaan Otaniemi erottuu muista (ei ole asukkaita, aluekirjasto lähellä, ei ole maahanmuuttajia, ei ole lapsi). Ja se on uusin kirjastomme jota ei taatusti olla lakkauttamassa.
Näillä näkymin tulen ehdottamaan seuraavia lisäyksiä Espoon kulttuurilautakunnan kannaksi
- Kohdassa “matka lähimpään aluekirjastoon” tulee myös huomioida matka lähimpään lähikirjastoon. Jos sekä lähin aluekirjasto että lähin lähikirjasto ovat kaukana, se korostaa entisestään lähikirjaston tarvetta.
- Uudet lähikirjastot tulee sijoittaa koulujen tai muiden julkisten palveluiden yhteyteen aina kun mahdollista.
- Uusilla asuinalueilla tulee automaattisesti tarkastella sitä, onko lähikirjastolle tarvetta. Etenkin niissä tilanteissa, joissa alueelle suunnitellaan uutta koulua.
- Lähikirjastojen lakkauttamisen sijaan tarvittaessa tulee tarkastella sitä, voisiko isoimpia aluekirjastoja (Sello, Iso Omena) pienentää ja siten säästää tilojen kuluissa, tai voiko muuten huolehtia palveluiden alueellisesta saavutettavuudesta.
Viherlaakson kirjastoa esitetään lakkautettavaksi
Saman kokouksen toisessa asiakohdassa ehdotetaan Viherlaakson kirjastoa lakkautettavaksi. Espoon tilatoimi on todennut rakennuksen purkukuntoiseksi. Uusi tiloja ei lähettyviltä ole löytynyt. Tai onhan niitä, mutta esimerkiksi vanhat liiketilat vaatisivat todella mittavia remontteja, joita ei kannata tehdä ellei kyse ole pitkäaikaisesta ratkaisusta.
Tämä on kaikin puolin ikävä tilanne. Päätöksentekoon ei tulisi ikinä joutua selkä seinää vasten, "pakko on." Samoin tilanteessa, jossa linjataan kirjastoverkkoa, ei tulisi samaan aikaan linjata kirjastoverkkoa yksittäistapauksessa.
Tässä kohden on mielestäni kaksi vaihtoehtoa:
- Jätetään asia pöydälle, sen yli, että myös valtuusto on käsitellyt kirjastoverkkoselvityksen. Sitten voisi linjata Viherlaakson kirjaston tulevaisuutta.
- Toinen vaihtoehto on, että päätösesitykseen lisätään seuraavansuuntainen toteamus: "Kulttuurilautakunta kehoittaa virkamiehiä jatkamaan uusien tilojen etsimistä Viherlaakson alueelta, ja toteaa, että Viherlaaksoon avataan jälleen kirjasto uusissa tiloissa kunhan sellaiset löytyvät."
Kannattaa myös tutustua bloggaukseeni Millaiset ovat Espoon kirjastojen tilakulut? (16.11.2020)
Kommentit
Saavutetavuudesta
Mielenkiintoista. Tartun tuohon saavutettavuuteen. Käyttäisin 2,5km sijaan esimerkiki 10min pyöräilymatkaa (nopeudella 14 km/h vastaa aika hyvin 2,5km saavutettavuutta), jota HSY käyttää asemien saavutettavuusdatassa. Espoon kartassa on selkeästi huomioitu myös henkilöauton käyttö. Sitähän ei kaikki espoolaiset voi käyttää, eikä se taida edes olla pyöräilynedistämistavoitteiden ja ilmastonmuutoksen takia tätä päivää että palvelut optimoidaan henkilöautolla kulkeville.
Jos arvioidaan Sellon kirjaston saavutettavuutta tuolla kriteerillä tilanne esimerksi laajalahdessa muuttuu, saavutettavuus ei yllä edes Turvesuontielle asti.
https://kartta.hsy.fi/?zoomLevel=7&coord=25488611.595854584_6676486.0537...
Tietoa illan päätöksistä
Illan kulttuurilautakunnan kokous päättyi juuri. Muutoin päätettiin esityslistan mukaan, paitsi seuraavissa kohdissa.