Rantaraitti on kaikkien espoolaisten ilo

(Länsiväylä (puheenuoro-palsta) 22.8.2007)

Heinäkuisena lauantaina pyöräilin Espoon rantaraitin Otaniemestä Kivenlahteen. Pysähdyin kymmeniä kertoja valokuvaamaan ja ihailemaan maisemia. Yli kahdenkymmenen kilometrin matkaan meni runsaat kahdeksan tuntia.

Sää oli kaunis. Lounastin Haukilahdessa ja päiväunet nukuin Matinlahden rannalla.

* * *

En ollut aiemmin kulkenut rantaraittia alusta loppuun yhdellä kertaa. Espoon rannikko on hieno kokonaisuus: Upeiden merimaisemien lisäksi reitin varrella on vaihtelevia asuinalueita, hienoja luontokohteita ja kauniita uimarantoja. Kävely- ja pyörätiet seuraavat varsin hyvin rantaviivaa.

* * *

Rantaraitissa on kuitenkin myös parantamista. Opastus raitilla on puutteellista. Retkelläni seurasin Kivenlahden viitoitusta, rantaraitista ei mainittu mitään. Sitä voitaisiin kutsua Rantaraitiksi aivan virallisestikin, ja kertoa siitä omalla merkillään samaan malliin kuin Kuninkaantiestä kerrotaan omalla symbolillaan.

Monessa kohdassa kävelytiet haarautuvat kahteen, eikä raitin linjausta tuntematon osaa päätellä kumpi reiteistä on rantaraitti. Tämänkaltaisissa kohdissa reitti tulisi viitoittaa selkeästi.

Muutamaan otteeseen rantaraitti yhtyy normaaliin katuun eikä väylä jatku rannan myötäisesti. Tällöin sitä häkeltyy hetkeksi. Viekö tuo tie taloyhtiön pihaan vai rantaan? Kumpaan suuntaan tässä pitää lähteä kulkemaan? Tällöin kaipaisi selkeää viitoitusta ja opastusta, mitä kautta pääsee takaisin rantaraitille.

***

Rantaraitin määrittely itsessään on ongelmallinen. Yhdenmukaisuuden nimissä kaikki meren rantaa seuraavat reitit tulisi liittää osaksi rantaraittia.

Kivenlahden kallioilla meren rannassa kulkee kävelytie, mutta se ei ole virallisesti osa rantaraittia. Niinpä vastaan tuleekin yhtäkkiä polkuja ja portaita. Kulku ei ole muun reitin tapaan esteetöntä. Maastoon ja karttoihin tulisi merkitä vaihtoehtoinen, esteetön reitti seurata rantaviivaa.

Viime kuukausina otsikoissa on pyörinyt rantaraitin rakentaminen Iirislahdessa. Tilanne vaikuttaa myrskyltä vesilasissa. Kyseessä on kaupungin maa-alue, jolle on jo kymmeniä vuosia sitten linjattu rantaraitti.

Alueen lähellä asuvien vastustuksen toisaalta ymmärtää. Täytyy kuitenkin muistaa, että tontti on Espoon kaupungin. Suomessa maanomistajalla on laajat oikeudet päättää omistuksensa käytöstä.

Kaupungin tehtävä on avata omia tonttejaan, puistojaan ja rantojaan kaikille espoolaisille, ei naapurustossa asuville.

* * *

Espoon on suuri ja kaunis kaupunki; 165 saarta, kymmeniä kilometrejä merenrantaa ja 95 järveä. Espoosta löytyy upeita peltomaisemia, jylhiä luonnonpuistoja ja vaihtelevia asuinalueita. Miltei kokonainen rantaraitti on upea kokonaisuus, joka on kaikkien espoolaisten ja myös muualta tulevien saavutettavissa. Tästä on syytä olla ylpeä.

Tony Hagerlund
Espoon vihreiden varapuheenjohtaja

> Kuvia reitin varrelta

Rajaa sisältöä

Esim. 3.2024