Olet täällä
Pohjois-Espoo
Espoon kaupunginosat: Haapaniemi
Haapaniemi on uusi asuinalue Espoossa. Asuinalue löytyy Pitkäjärven pohjoispuolelta, Vanhankartanon ja Järvenperän välistä.
Vanhankylän VPK-talo
Vanhankylän vapaapalokunnan talo löytyy pohjoisesta Espoosta, Niipperistä. Virallisesti nimi on Vanhankylän seudun vapaapalokunta. Sana vanhankylä tulee Vanhakartanosta, näillä seuduilla on asuttu jo pitkään.
Espoon uimarannat: Saarijärvi
Saarijärvi sijaitsee Vihdintien varressa aivan Vihdin rajalla. Järvi on matala ja hiekkapohjainen, joten siinä kelpaa polskia.
Espoon uimarannat: Myllyjärvi ja Myllyjärven luonnonsuojelualue
Tervetuloa yhteen Espoon hienoimmista paikoista ja uimarannoista. Myllyjärvi sijaitsee pohjoisessa Espoossa, Bodomin pohjoispuolella. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.
Espoon uimarannat: Kaitalammen pohjoinen uimaranta
Kaitalammen rannalla pohjoisessa Espoossa on kaksikin uimarantaa, ehkä viidensadan metrin päässä toisistaan. Tässä on kuvia pohjoisemmasta uimapaikasta.
Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika
Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.
Vihreiden menestys Espoossa suuralueittain kunnallisvaaleissa 2004-2012
Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden saamat äänimäärät kunnallisvaaleissa Espoossa 2004-2012, myös Espoon suuralueiden tasolla.
Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa
Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.
Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).
Espoon kartanot ja huvilat: Luukin kartano
Luukin kartano löytyy Pohjois-Espoosta, läheltä Vihdintietä. Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1601. Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1925.
Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä
Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.
Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.
Espoon kirjastot: Kalajärven kirjasto
Kalajärven kirjasto on pieni paikalliskirjasto Pohjois-Espoossa, Kalajärvellä. Kirjasto sijaitsee Ruskatalon yhteydessä. Ruskatalossa toimivat muun muassa yhteispalvelupiste sekä työväenopisto.
Espoon kartanot ja huvilat: Pakankylän kartano (eli Kaisankoti)
Pakankylän kartano sijaitsee pohjoisessa Espoossa. Kartanon yhteyteen on rakentunut Kartanokylpylä Kaisankoti.
Espoon uimarannat: Velskola
Velskolan uimaranta sijaitsee Espoon seurakuntien Velskolan toimintakeskuksen mailla. Käsittääkseni ranta on "puolijulkinen": sen omistaa seurakuntayhtymä ja siellä voi käydä uimassa, toisaalta kyseessä on yksityisalue jota käyttävät lähinnä leirikeskuksessa majoittuvat.
Espoon kartanot ja huvilat: Margretebergin kartano
Margretebergin kartano sijaitsee Kehä kolmen pohjoispuolella, Matalajärven vieressä. Paikka tunnetaan Marketanpuistosta sekä sen kesäkuisista puutarhamessuista.
Espoon uimarannat: Sorvalammen uimaranta
Sorvalampi on pieni lampi pohjoisessa Espoossa. Lampi kuuluu Nuuksion järviylänköön, ja sen rannoilla on komeita kallioita.
Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville
Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.
Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.
Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?
Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.
Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle
Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.
Kaikenikäisten jättimäinen leikkipaikka
Keväällä Kehä kolmosen tuntumassa Koskelossa sijaitseva Huimala avasi ovensa. Huimala on koko perheelle suunnattu suuri seikkailuhalli.
Vanhaan teollisuushalliin osin kahteen kerrokseen rakennettu Huimala on avara ja monipuolinen, liikunnallista tekemistä riittää kaikenikäisille: Pienimmille lapsille on oma alueensa, kouluikäisille on tarjolla suuri kiipeilylabyrintti ja sähköautoratakin. Aikuiset voivat peuhata lasten kanssa tai vaikka testata kuntoaan juoksumatolla.
Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo
Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.
Luukki, Espoo
Luukin ulkoilualue sijaitsee Pohjois-Espoossa Nuuksiosta koilliseen.
Espoon Automuseossa monenlaisia kulkupelejä
Espoon Automuseo sijaitsee Pohjois-Espoossa, Pakankylässä. 26 vuotta toiminnassa ollut museo on Suomen vanhin automuseo. Pelkästään autoja museossa on esillä toista sataa, lisäksi esillä on niin moottori- kuin polkupyöriäkin. Museoon on kerätty kaikenlaista muutakin autoiluun liittyvää esineistöä, näytteillä on muun muassa entisaikainen Suomen armeijan autokomppanian opetusvälineistöön kuulunut simulaattori.