Kuntavaalit lähestyvät, mutta miten kävi kuntavaaleissa Espoossa vuonna 2017? Tässä bloggauksessa käyn läpi myös puolueiden valtuutettujen määrää alkaen vuodesta 1984.

Suomessa on ollut melkoinen poliittinen pariviikkoinen. Mutta ei minulla ole siitä sen enempää sanottavaa kuin mitä lehdissä on ollut, joten tartun erääseen yksityiskohtaan asian vierestä. Kun perussuomalaisten henkilövalinnat oli tehty, Jussi Halla-Aho totesi, että vaalitapa perussuomalaisilla on demokraattisin mitä tarjolla on.

Kun käy läpi vaalituloksia, on kiva verrata niitä myös aiempiin vuosiin. Tästä varmaan syntyy vielä muutama erillinen bloggaus, mutta alkuun vihreiden menestys Espoon kuntavaaeissa alkaen vuodesta 1984.

Alkuun kuva vihreiden valtuutettujen lukumäärästä. Alkuun tahti oli sahaava, mutta vuoden 2017 vaalit olivat kolmas vaali peräkkäin jolloin vihreiden valtuutettujen määrä on noussut.

Suomalainen journalismi on jos nyt ei ahdingossa, niin ainakin se vaikuttaa olevan tiukilla. Allekirjoittanut, ja varmaan aika moni muukin, sai inspiraatiota asiaan kun aamulla uutisoitiin pääministerin jos nyt ei pyrkineen vaikuttamaan YLEen, niin ainakin lähettäneen lukuisia kiukkuisia viestejä liittyen YLEn uutisointiin. Siis tämä liittyen pääministerin mahdollisiin jääviyteen Terrafame-päätöksissä. 

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen on ollut paljonkin pohdittavaa. Tänä viikonloppuna olen kuitenkin päätynyt pohtimaan etenkin sitä, mitä valittu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tehdä omaisuutensa suhteen.

Uusimmassa Voima-lehdessä on yksi hyvin kiinnostava artikkeli. Mikko Niskasaari kirjoitti pitkälti julkisuudessa olleiden tietojen perusteella viime kesän ja syksyn ydinvoimalapäätösten taustoista. Jo syksyllä omaan korvaanikin särähti se mitä prosessista kerrottiin, joten palasin itsekin asiaan..

Pikakertaus mistä oli kyse.

Nettiä käyttäessä tulee tehtyä hakuja, useita tai useita kymmeniä päivässä. Suurin osa tiedon hakijoista googlettaa, siis käyttää yhden firman yhtä tuotetta. Googlen haku alkaa olla ensisijainen ikkuna sille mitä maailmasta verkon välityksellä löytyy.

Olen ollut mukana politiikassa kymmenen vuotta. Esittelen nyt kuinka paljon minulla on mennyt aikaa politiikkaan, kuinka monissa kokouksissa olen istunut ja kuinka paljon olen saanut korvauksia luottamustehtävien hoitamisesta. Poimin mukaan kaiken politiikkaan käyttämäni ajan, en vain kokouksia joista maksetaan palkkaa. Tämä siksi, että politiikka on yksi iso kokonaisuus. Esityslistan lukemista, siitä keskustelemista tai kokouksiin osallistumista ei voi erottaa toisistaan.

Tähän kokonaisuuteen on koostettu Espoon vihreiden saamat äänimäärät kunnallisvaaleissa Espoossa 2004-2012, myös Espoon suuralueiden tasolla.

Viime päivinä on väännetty ahkerasti niin sanotuista homoliitoista eli sukupuolineutraalista avioliittolaista. Tällä hetkellä lain silmissä vain mies ja nainen voivat solmia avioliiton, adoptoida lapsia jne.

Itse olen yksilönvapauksien suhteen varsin sallivainen. Täysi-ikäiset ja -järkiset ihmiset tehkööt mitä haluavat, kunhan kumpainenkin osapuoli on samaa mieltä. Ihmisten välisessä rakkaudessa ja parisuhteessa ei sukupuolella ole väliä, eikä muuten vanhemmuudessakaan. Hyvä vanhempi pitää huolta lapsistaan ja kasvattaa heidät niin hyvin kuin osaa. Ihan välittämättä siitä onko hyvä vanhempi mies tai nainen, ja tunteeko hyvä vanhempi mieltymystä miehiin tai naisiin.

Huomenna kaupunginhallituksessa käsitellään kohtaa “asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen”. Käytännössä tässä kohden linjataan asukasfoorumitoiminnan jatkoa tulevalle nelivuotiskaudelle.

Espoon vihreät sivusivat asiaa vajaa vuosi sitten talvella kun pohdimme asukasvaikuttamisen parantamista (tiedote 9.4.2012).

Kuvassa Espoon valtuuston koostumus 2013-2016, eli kunnallisvaalien 2012 tulos.

Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena 29 valtuutetulla. Kokoomusta seuraa neljän keskisuuren puolueen rypäs.

Vihreät on jo kohtalaisen selkeästi toiseksi suurin puolue 13 valtuutetun ryhmällään. Sosiaalidemomokraatit ja perussuomalaiset/sitoutumattomat ovat ryhminä saman kokoisia 10 valtuutetullaan. RKP roikkuu samassa porukassa 7 valtuutetun voimin.

Tänään Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa pääsi ihan vääntämään. Itselleni varsin epätyypillisesti olin se joka vaati useita asioita jätettäväksi pöydälle, ja miltei kiihdyin.

Pääkaupunkiseudulle toteutettavaa seutuhallintoa vastustetaan usein sillä perusteella, että hallinto kasvaisi. Tämä on hyvä esimerkki väitteestä joka kuulostaa vakuuttavalta, mutta ei tarkoita mitään. Väite ei ole tosi tai epätosi, se on vain väite.

Vajaa viisi vuotta sitten sain idean. Ryhdyin miettimään voisivatko puolueet tehdä vaaliohjelmaansa avoimesti wikitekniikan avulla.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (9.5.2012) kaupunkisuunnittelun kannalta keskeisten poliitikkojen osallistumisesta HOK-Elannon vaaleihin. Kritiikkiä on herättänyt etenkin kaupunkisuunnittelussa tai kaupunginhallituksessa olevien osallistuminen HOK-Elannon toimintaan, edellämainitut kun kaavoittavat kauppapaikkoja ja jälkimmäiset sopivat niiden toteutuksesta.

Runsas kolme vuotta sitten alueneuvottelukunnat korvattiin asukasfoorumeillä. Asukasfoorumitoimintaa on Espoon seitsemällä suuralueella. Asukasfoorumit ovat avoimia tilaisuuksia, joihin kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut voi osallistua. Tilaisuuksia
järjestävät alueelliset työryhmät.

Tähän kokonaisuuteen olen kerännyt yhteen eduskuntavaalien tilastoja ja tarkastellut voittajia ja häviäjiä. Tosin tässä kohden pitäisi varmaan sanoa voittaja ja häviäjät.

Alkuun puolueiden kansanedustajien määrät.

Alla on kuvio vihreiden kansanedustajien määrästä Suomen eduskunnassa.

Vihreiden kansanedustajien määrä 1983-2011 (kpl)

Euroopan parlamentin vaaleissa vaalipiiri on koko Suomi. Tähän olen kerännyt vihreiden kannatuksen eurovaaleissa Espoossa ja Uudellamaalla.

Vihreiden kannatus (%) Espoossa, Uudellamaalla ja Suomessa

Hetki sitten päättyivät YLEn tv-uutiset, jossa kerrottiin muun muassa kuinka suuri osuus ehdokkaista on jättänyt vaalirahailmoituksen etukäteen. Uutisissa ei jostain syystä näytetty millaisia ovat puolueiden väliset erot.

Suomalainen yhteiskunta on menossa kummalliseen suuntaan. Eduskunnassa pohditaan ihan vakavissaan että lähdesuojaa heikennettäisiin.

Olen ollut politiikassa mukana nyt kuutisen vuotta. Viisi ensimmäistä vuotta pääsi olemaan mukana kun talous meni parempaan suuntaan - ja pääsi jakamaan lisää. Viime vuosi meni epätietoisuudessa, talous oli matkalla karille, mutta kukaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Nyt vaikuttaa siltä että ollaan pohjalla, mutta noususta ei ole vielä tietoa.

Taantuma on iskenyt etenkin isoihin vientivetoisiin yrityksiin. Kunnat saavat osuuden yrityksien maksamista yhteisöveroista. Yhteisöverojen määrä on romahtanut, ja tämä tuntuu etenkin Espoon kaltaisissa kaupungeissa.

Yleisradion 20.4. esitetyssä MOT-ohjelmassa pureuduttiin ammattiyhdistysliikkeiden antamiin tukiin vaaliehdokkaille ja puolueille. Mieleeni muistui kaunis aurinkoinen talvipäivä runsaan kahden vuoden takaa.

Olin ehdolla eduskuntavaaleissa, ja paneelissa eräässä oppilaitoksessa. Panelistina oli ehdokas joka teki isoa ja näyttävää kampanjaa, ja pitkälti ay-liikkeen tuella.

Viime päivinä on uutisoitu pääkaupunkiseutulaisten valtuutettujen vaalibudjeteista. Kaupunginvaltuustoon pääsyyn vaadittiin keskimäärin tuhansia euroja, kalleimmat kampanjat olivat 50 000 euron luokkaa. Suurissa kaupungeissa ehdokkaiden vaalibudjetit ovat kasvaneet vaali vaalilta.