Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Tervetuloa!

Tony Hagerlund, kuvituskuva.

Olen 50-vuotias espoolainen paikallispoliitikko ja Espoo-mitalilla palkittu kotiseutuaktiivi. Olen vuosina 2025-2029 varavaltuutettu niin Espoon kaupungin kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoissa.

Työskentelen viestinnän kehittämispäällikkönä. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja lähihoitaja. Täällä voit tutustua nykyisiin ja aiempiin luottamustehtäviini ja tästä pääset tutustumaan minuun tarkemmin.

Tällä sivustolla on kahtalaista sisältöä. Kuvia on yli parikymmenentuhatta noin 1500 eri kokonaisuudessa. Lisäksi sivustolta löytyy muutama sata mielipidekirjoitustani sekä blogiani

Ylläpidän tätä sivustoa harrastuksena. Minulle on tärkeää tarjota kaikille asukkaille ja matkailijoille tietoa Espoon ja myös muun Suomen hienoista luonto-, retkeily- ja historiallisista kohteista. Haluan vahvistaa lähiluonnossa liikkumista ja paikallisen ympäristön ja historian tuntemusta. 

Kuukausittain sivustolla käydään keskimäärin 20-30000  kertaa.

Sosiaalinen media
Facebook | Poliittiset Facebook-sivuni | Instagram

Lapsilisän voisi muuttaa verotettavaksi tuloksi

(Helsingin Sanomat 18.4.2026)

Kuvituskuva: Lootholman uimaranta, Kustavi.

Petri Hytönen kysyi (HS Mielipide 13.4.), miksi lapsilisää maksetaan myös niille perheille, jotka eivät tukea tarvitse. Kysymys on perusteltu, mutta rajan vetäminen tukea tarvitsevien ja tarvitsemattomien välille olisi hankalaa. Monella työssä käyvälläkin eurot ovat nykyisin tiukilla.

Ratkaisuna lapsilisän voisi muuttaa verotettavaksi tuloksi. Tällöin pienituloisimmat perheet ja vanhemmat saisivat lapsilisää saman verran kuin nytkin, mutta suurituloisemmat saisivat sitä verotuksen jälkeen vähemmän.

Miksi perintöverosta halutaan luopua tilanteessa, jossa velkaantumista pitäisi pienentää?

Kahden parhaillaan rinnan käytävän keskustelun yhteisvaikutus hämää. Samaan aikaan puhutaan velkajarrusta ja tarpeesta pienentää merkittävästi julkisia menoja. Toisaalta keskusteluun työnnetään ajatusta, että perintöverosta "kannattaisi" luopua. Oletin, että velkajarrun hyväksymisen myötä eduskunnassa olisi yhteisymmärrys siitä, että nyt säästetään eikä tuhlata. Ei ollut.

Espoo ennen ja jälkeen: Tuomarila

Kuvituskuva: Tuomarila ennen ja jälkeen

Rakennan vanhojen kuvien pohjalta "ennen ja jälkeen" -kokonaisuuksia. Täältä löydät ennen-jälkeen kuvia Tuomarilasta. Jos sinulla on vanhoja kuvia joita voisi käyttää tässä ja muissa vastaavissa kokonaisuuksissa, olen kovasti kiinnostunut!

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta 3.3.2026: keskustelua järjesöavustuksista ja hyvinvointisuunnitelman tilanne

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus ja kehittämislautakunnan seuraava kokous on huomenna tiistaina 3.3. Tässä on listan avaus, omien kommenttieni kera.

Kadonnut Espoo: Retkeilyä Soukan Kasavuorella ennen vanhaan

Huviretkiseurua mahdollisesti Soukan Kasavuorella 1918.

Soukan Kasavuori eteläisessä Espoossa on mainio retkeilykohde, mutta on se ollut sitä ennenkin. Hypätään suoraan vuoteen 1918. Kuvassa isompikin seurue, ja koirakin on päässyt mukaan. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon kokoelmista, kuvaaja tuntematon. 

Kadonnut Espoo: Espoon keskuksen suojeluskuntatalo, myöhemmin Marttatalo

Espoon keskuksen suojeluskuntatalo, Espoo.

Espoon keskuksesta löytyi aikanaan, miltei rautatietieasemaa vastapäätä, suojeluskuntatalo. Rakennus valmistui 1930. Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen talossa toimivat Martat, ja käsittääkseni vuonna 1949 rakennus liitettiin osaksi Lindholmin sahaa.

Kannusaliin lisää kulttuuritarjontaa

(Länsiväylä 20.11.2025)

Kannusilta valaistuna Reflektor-tapahtumassa vuonna 2022.

Espoon keskus tiivistyy uudisrakentamisen myötä. Kasvava kaupunkirakenne tarvitsee toimivia kulttuuripalveluita. Espoon keskuksessa ja lähialueilla on pian yhtä paljon asukkaita kuin Lohjalla, eikä matka Salon tai Mikkelin asukasmäärään ole enää pitkä. Kuitenkin Espoon keskuksen alueella kulttuuria on tarjolla melko vähän.

Espoon keskuksen väestönsuojan yhteydessä on Kannusali. 221-paikkaisen katsomon voi tarvittaessa muuttaa 300 henkeä vetäväksi saliksi. Kannusalissa järjestetään konsertteja noin viikoittain ja elokuvanäytöksiä muutaman kerran kuussa. Tilassa voisi järjestää huomattavasti enemmän ohjelmaa.