Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Espoon historia

Espoolla on pitkä ja monipolvinen historia. Täältä löydät kymmeniä Espoon historiasta kertovia kokonaisuuksia, sekä kysymyksiä ja vastauksia Espoon historiaan liittyen.

 

Erilliset historiakokonaisuudet | Espoonkartanon historiaEspoon keskuksen historia | Kauklahden historia | Kauklahden koulujen historiaKeran historiaKirkkojärven historia

Ennen ja jälkeen -kuvapareja | Espoon keskuksen alueelta | Espoonlahden alueeltaKauklahden alueelta

Espoo väreissä 1800-luvulla | Bodomin kartano 1800-luvulla | Espoo väreissä 1800-luvulla

Historiallisia paikkoja | Bembölen myllynrauniotMuuralan mestauspaikka | Pölanin yhteisrantaSahajoen alajuoksun myllypato, Nuuksio

Tilannekuvia menneestä | Suvela 1970 ja -80 -luvuillaTuomarila 1980-luvulla | Tuomarilan Elanto auettuaan 1950-luvullaVilla Karyllin palo toukokuussa 1968

Muita kokonaisuuksia aihepiiristä | Espoon kartanot ja huvilat | Espoon unohdetut paikat | Espoon vanhat sillatKadonnut Espoo

 

 

Kuvasarjoja muualta Suomesta | Helsingin kartanot ja huvilat | Helsingin vanhat sillat | Kadonnut Helsinki | Suomen ruukit | Vantaan kartanot ja huvilat | Vantaan vanhat sillat | Pääkaupunkiseudun 1910-luvun linnoitteet


Milloin Espoossa on jo asuttu?

Merkkejä asutuksesta Espoossa on jo 9000 vuoden takaa. Alkuun asutusta on ollut Nuuksiossa ja Kauklahden Järvikylän suunnalla – Etelä-Espoo oli pääosin meren alla. Kylämäine asutus vakiintui 1000-1200-luvuilla, ja Kuninkaantien valmistuminen 1200-luvulla muutti Espoon asemaa.

Milloin Espoo on perustettu?

Vanhin mainita Espoosta on vuodelta 1431. Vuonna 1492 – samana vuonna kun amerikka "löydettiin" – Espoo oli jo itsenäinen seurakunta. Vuonna 1556 perustettiin kuninkaankartano.

Mitä Espoo tarkoittaa? Mistä Espoo on saanut nimensä?

Espoon nimi viitannee joennimeen Espoonjoki. Espoonjoen ruotsinkielinen nimi Esboån on alkujaan ollut luultavasti Espå / Espåå. Se viittää jokea reunustaneisiin haapoihin. Juuri tämä nimi on se mainita, johon tuossa perustamisyhteydessä viitattiin.

Milloin Espoosta tuli kaupunki?

Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. 

Kadonnut Espoo: Saksalainen JU-52 lentokone, joka teki pakkolaskun Espoonlahteen vuonna 1944

Espoonlahteen vuonna 1944 tippunut lentokone.

Tammikuun viides päivä vuonna 1944 Espoonlahdessa rysähti. Saksalainen JU-52 sairaskuljetuskone pakkolaskun Espoonlahteen, Klobbenin saaren ulkopuolelle. Miehistö pääsi pelastautumaan, sillä kone kesti jäällä jonkun aikaa tasojen varassa.

Kadonnut Espoo: Mankkaan turvetehdas ja -rata

Espoon Mankkaalla oli turvepehkutehdas, Turvepehku Oy - Esbo Torfströ Ab. Turvepehkutehtaan toiminta alkoi vuonna 1910, ja loppui runsaat 50 vuotta myöhemmin. Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa Kilon FBK marssii tehdasrakennuksen edestä jossain vaiheessa 1930-lukua.

Kadonnut Espoo: Kiltakallion ilmavalvontatorni, Espoon keskus

Espoon Kiltakalliolla, kivenheiton päässä Espoon keskuksesta, oli 1920-40 -luvuilla ilmavalvontatorni, joka oli kovassa käytössä etenkin toisen maailmansodan aikaan. Päälle vuosikymmenen olen miettinyt miten ihmeessä Kiltakalliolta on otettu komeita maisemakuvia ilman, että puut ovat olleet tieltä. Kunnes oivalsin, että tornista. Tämä kuva on Espoon kaupunginmuseon mukaan 1920-luvulta.

Kadonnut Espoo: Finnon kartano

Finnon kartano löytyi aikanaan Espoosta, silloisen Jorvaksentien varrelta. Nykyään samalla paikalla on monien lähteiden mukaan Bauhausin myymälä, itse sanoisin, että sekä Bauhaus että Plantagen ovat kartanon alueella, ja uuden päärakennuksen päältä menee miltei Länsiväylän ramppi. Tässä vanha kartano 1960 ja -70 -lukujen taitteen tienoilla. 

Suvela 1970 ja -80 -luvuilla, Espoo

Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.

Tässä on Suvelan Elanto, joka nykyään toimii Alepana.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan ajan linnoitteet: Leppävaaran linnoitukset, Espoo

Tervetuloa Espoon Leppävaaraan. Aseman pohjoispuolelta, puolen kilometrin päässä Sellosta löytyvät linnoitteet, joita kaiketi kutsutaan Leppävaaran linnoituksiksi. Ne ovat osa 1910-luvulla rakennettuja Helsinkiä ympäröiviä linnoituksia.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan ajan linnoitteet: Mäkkylän Komendantinmäen linnoitukset, Espoo

Komendantinkallion linnoitukset ovat osa niin sanottuja Helsingin linnoituksia, joita rakennettiin venäjän vallan viimeisinä vuosina.  Täällä on palvellut jatkosodan aikaan myös lottien valoheitinpatteri. Linnoituksia riittää, ja monet kauempana asuvat eivät ole paikasta kuulleetkaan. Mutta sitten valokuvien maailmaan.

Bembölen myllynrauniot ja Glomsånin koski

Bembölen myllyn rauniot rauniot löytyvät Gumbölestä, Kehä kolmosen ja Turunväylän risteysalueen kulmilta. Espoon Ikeaan on matkaa vajaa kilometri. Paikka ei ole kovinkaan tunnettu: aika harva lähellä asuvakaan on vaellellut Glomsånin varrella.

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan ajan linnoitteet: Vahvialankallion linnoitukset, Laajalahti, Espoo

Tervetuloa jännien Espoolaisten paikkojen maailmaan. Kuvassa näkymä Vahvialankalliolta Leppävaaraan päin. Vahvialankallion - jota myös Himmelsbergiksi eli suomeksi Taivaskallioksi tai Taivariksi kutsutaan - kuuluu 1910-luvulla linnoitettuihin kallioihin..

Kauklahden historia, osa 2: Espoon kartano

Espoonkartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja, ja suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella.

 

Espoon kartanot ja huvilat: Nedre Juun

Tervetuloa upeiden espoolaisten rakennusten maailmaan. Nedre Juunin kartano löytyy Vanhastakartanosta - jossa muuten on äärettömän hieno, hyvin säilynyt ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kylänraitti.. Jos lotossa voittaisin ja tämä talo olisi myynnissä, niin tarjous olisi jo postissa.

Sahaojan alajuoksun myllypato, Espoo

Brobackantien varrella, Nuuksiossa, Sahaoja virtaa kohden Nuuksion Pitkäjärveä. Perimätiedon mukaan joskus vajaat sata vuotta sitten paikallinen insinööri rakennutti puron alajuoksulle lohkotuista kivistä myllypadon.

Keramiikkatehtaan päärakennus Keran asukkaiden käyttöön

(Helsingin Sanomat 17.6.2012)

Keskellä Espoota sijaitsevalta nykyään lähinnä junaseisakkeestaan tunnetun Keran alueelta on muuttamassa loppukin teollisuus pois. Tilalle on suunnitteilla uusi asuinalue. Pelkästään Inex Partnersilta vapautuu pääosin asuinrakentamiselle peräti 21 hehtaaria maata. Kaupunkisuunnittelulauta ryhtyy kaavoittamaan aluetta uudestaan.

Villa Karyllin palo toukokuussa 1968, Espoo

Toukokuussa 1968 Espoon keskuksessa roihahti. Pappilanmäellä sijaitseva Villa Karyll paloi kivijalkaan asti. Rakennuksessa toimi tuolloin Espoon sähkö, tuolloiselta nimeltään Esbo Elektriska AB.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 10.2025