Kirjoituksia & Kuvia

Valtuustoon ei pääse pikkurahalla

Viime päivinä on uutisoitu pääkaupunkiseutulaisten valtuutettujen vaalibudjeteista. Kaupunginvaltuustoon pääsyyn vaadittiin keskimäärin tuhansia euroja, kalleimmat kampanjat olivat 50 000 euron luokkaa. Suurissa kaupungeissa ehdokkaiden vaalibudjetit ovat kasvaneet vaali vaalilta.

Sairaalatontille jätettävä tilaa laajennuksille

(Länsiväylä 31.12.2008)

Espoon uuden kuntoutussairaalan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa palkittiin luova ja perinteistä sairaalarakentamista uudistava suunnitelma. Ehdotus on ansiokas: asiakaslähtöisyyttä ja muunneltavuutta tarvitaan. Lisäksi esimerkiksi päiväkodin yhdistäminen samaan rakennukseen avaa sairaala-aluetta uudella tavalla myös muille espoolaisille. Kuntoutussairaala tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.

Omalääkärijärjestelmästä on syytä siirtyä samalääkärijärjestelmään

(Länsiväylä 10.12.2008)

Viime viikkoina Länsiväylässä on pureuduttu terveysasemien omalääkärijärjestelmän ongelmiin. Esimerkiksi Espoonlahdessa kaikille asukkaille ei voida lääkärivajeen takia edes nimetä omalääkäriä. Aika on kypsä omalääkärijärjestelmän uudistamiselle. Tämän suuntaisia askelia onkin jo otettu; esimerkiksi Kivenlahdessa asukkaita hoidetaan tiimeittäin.

Espoon kaupunginosat: Kulovalkea, Tuomarila

Kulovalkea on uusi asuinalue joka on rakennettu viime vuosina Tuomarilan aseman pohjoispuolelle. Asuinalue on toiselta laidaltaan kiinni Kirkkojärvessä. Espoon keskukseen on matkaa seisakkeenväli, noin kilometri. Nämä kuvat ovat syksyltä 2008.

Kuinka paljon vaihtoehtoja kaupunki voi tarjota?

Vietin viikolla kaksi päivää Oulussa Sairaalapäivillä. Kaunis kaupunki ei ollut kauneimmillaan marraskuun tihkusateessa. Sairaalapäivillä paneuduttiin erikoissairaanhoidon ongelmiin ja tulevaisuuteen. Mieleenpainuvin puheenvuoro oli kuitenkin filosofinen pohdinta kunnallisten palveluiden luonteesta.

Kiitos luottamuksesta!

Sain eilisissä kunnallisvaaleissa 198 ääntä. Se on runsaat 80 enemmän kuin viime kunnallisvaaleissa neljä vuotta sitten. Kiitos.

Vihreillä meni hyvin niin Espoossa kuin maanlaajuisestikin. 11 valtuutetulla olemme Espoon toiseksi suurin valtuustoryhmä. Lisäystä tuli kahden valtuustopaikan verran. Onneksi olkoon valtuutetuillemme!

Vaalien aika

Huomenna on varsinainen vaalipäivä. Moni ystävä on kysellyt viime aikoina että jännittääkö. Olen hieman yllättynyt, sillä vastaukseni on ollut aina että ei.

Voi olla että vaaleista on jo sen verran rutiinia että ne eivät erityisesti jännitä. Lisäksi olen päämääräkeskeinen ihminen - ei minun jännittämiselläni ole mitään vaikutusta miten itsellä, Espoon Vihreidellä ja koko maan tasolla vihreillä vaaleissa menee.

Ja sinä syksynä kaikista tuli vihreitä...

Viime viikkoina Vihreät ehdokkaat ovat jalkautuneet kaduille ja toreille, olemme näkyneet eri puolilla pääkaupunkiseutua niin aamulla kuin illalla. Henki on hyvä ja tavoitteet ovat kohdillaan. Mutta Vihreiden lisäksi pääkaupunkiseutu on pullollaan itseään vihreiksi kutsuvia tai vihreiksi tekeytyviä.

Ulkoilureitti Espoonjoen varteen

(Länsiväylä 17.10.2008)

Espoonjoki syntyy Glims- ja Gloms-jokien yhtyessä. Joki virtaa läpi kauniin ja ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Valitettavasti maisemista ei pääse helposti nauttimaan, sillä joen varrella on kävelyteitä oikeastaan vain Espoon keskuksen tienoilla Tuomiokirkon kohdalla.

Kaikenikäisten jättimäinen leikkipaikka

(Keski-Espoon Sanomat 3/2008)

Keväällä Kehä kolmosen tuntumassa Koskelossa sijaitseva Huimala avasi ovensa. Huimala on koko perheelle suunnattu suuri seikkailuhalli.

Vanhaan teollisuushalliin osin kahteen kerrokseen rakennettu Huimala on avara ja monipuolinen, liikunnallista tekemistä riittää kaikenikäisille: Pienimmille lapsille on oma alueensa, kouluikäisille on tarjolla suuri kiipeilylabyrintti ja sähköautoratakin. Aikuiset voivat peuhata lasten kanssa tai vaikka testata kuntoaan juoksumatolla.

Kirjastojen on myös oltava auki!

Espooseen on viime vuosina rakennettu toinen toistaan näyttävämpiä kirjastoja. Ensin ovensa avasi Ison Omenan kirjasto ja sitten Leppävaaran kirjasto kauppakeskus Sellon yhteydessä. Ensi vuoden puolella aloittaa kauan kaivattu Keski-Espoon kirjasto kauppakeskuksen Entressen yhteydessä.

Kyseiset kirjastot ovat hienoja, ja Leppävaaran kirjasto onkin noussut pääkaupunkiseudun suosituimmaksi. Silti en Ison Omenan tai Leppävaaran kirjastoissa käydessäni voi olla pohtimatta onko jokainen neliö ja jokainen pitkä käytävä todellakin aivan välttämätön.

Miten olisi takuueläkkeen sijaan perustulo?

Pääministeri Matti Vanhanen flirttailee perustulon kanssa, käyttämättä siitä tosin sen oikeaa nimeä. Hän ehdottaa eläkeläisille ruotsin mallin mukaista 650 euron takuueläkettä. Yksikään eläkeläinen ei jäisi alle tuon minimitulotason.

Takaisin lapion varteen

(Kuntalehti 28.8.2008)

Otin alkukesästä vapaata tiedottajan töistäni ja pestauduin kolmeksi viikoksi töihin espoolaiseen vanhainkotiin. Vanhainkodissa olin työskennellyt viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Idea tähän oli muhinut jo vuosia, nyt myös olosuhteet sallivat sen toteuttamisen.

Tavoitteena oli muistuttaa itselleni millaista on työskennellä kentällä. Olen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja on hyvä nähdä päätösten merkitystä arjessa.

* * *

Espooseen lisää siirtolapuutarhoja

(Länsiväylä 15.8.2008)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.

Vanhemmuutta ja opiskelua vaikea yhdistää

(Helsingin Sanomat 13.8.2008)

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on huolissaan alhaisesta syntyvyydestä ja kehoittaa nuoria tekemään lapsia jo opiskelun aikana. Keskusteluun on noussut opiskelevien vanhempien merkittävin ongelma, rahan puute. Taloudellisen tuen lisäksi opiskelevat vanhemmat kaipaisivat kuitenkin myös byrokratian siloittamista.

Vanhemmuuden ja opiskelun yhdistäminen vaatii myös yhteiskunnan tukea

On se kivaa että olen jo kolmenkympin toisella puolella. Kaksikymppisiin ja sitä ikää lähestyvien harteille kun yhteiskunnan suunnalta asetellaan melkoisia paineita. Nuorten pitäisi valmistua nopeasti, työllistyä heti ja tehdä siinä samassa mahdollisimman monta lasta. Tämä tietysti tilanteessa, jossa yhteiskunnan tukea voisi vaikka vähentää tai ainakin niiden myöntämistä tiukentaa.

Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Ei siinä mitään, saahan sitä olla huolissaan. Yleisen patistelun sijaan sitä kuitenkin toivoisi konkreettista tukea - sekä rahaa että hallinnon aiheuttamien ongelmien purkamista.

Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo

Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.

Hoitotyössä asenne ratkaisee, kielitaidon voi oppia

(Vartti 23.7.2008)

Vartissa (16.7.) kerrottiin kuinka Puolarmetsän sairaalassa suomea puhuvat työntekijät ovat ajoittain harvassa. Tilanne on vastaavanlainen myös muualla Espoossa. Kyseessä on hoitoalalla konkreettinen ongelma - kielitaito tai pikemminkin sen puute hankaloittaa työntekoa.

Kulttuuri kuuluu kaikille

Kulttuuri lisää elinvuosia ja onnellisuutta. Kulttuurin saralla mieltymykset vaihtelevat: yksi pitää oopperasta, toinen teatterista, kolmas elokuvista ja lähes kaikki kirjastosta.

Espoon tulee sekä tarjota omana toimintana kulttuuria kuntalaisille että edistää kulttuurijärjestöjen toimintaa. Kulttuuria pitää pyrkiä tarjoamaan kaikille - ilmaiseksi tai kohtuulliseen hintaan.

Kirjastot ova suomalaisen sivistyksen kivijalka. Aluekirjastojen lisäksi tarvitaan lähikirjastoja, sekä niitä täydentämään niin sanottuja kioskikirjastoja.

Kirjastojen on myös tärkeää olla auki. Mieluummin kohtuullisemman kokoisia kirjastoja jotka ovat auki kuin isoja palatseja jotka ovat kiinni.

Arkiliikunta pitää lapset kunnossa

(Länsiväylä 9.7.2008)

Kesäkuun viimeisissä numeroissa Länsiväylässä paneuduttiin lasten heikentyneeseen kuntoon. Artikkeleissa niin esiteltiin uudenlaisia leikkialueita (22.6.) kuin peräänkuulutettiin kouluihin lisää liikuntatunteja (29.6.). Hienoja ideoita kumpikin. Kuitenkin mielestäni tämän lisäksi tulisi paneutua ongelman ytimeen.

Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee

Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?

Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.

Espoon kaupunginosat: Etelä-Leppävaara ja Säteri

Eteläistä Leppävaaraa on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin alueella sijaitsi joitain omakotitaloja, yksi automarketti ja paljon peltoa. Nyt alue on yksi Espoon kaupunkimaisimpia alueita. Nämä kuvat ovat keväältä 2008.

Vanhustyö on tekniikkalaji

Kolmen viikon kesätyöpestistäni espoolaisessa vanhainkodissa on vielä jäljellä viikko. Ala on ottanut teknisiä edistysaskeleita sitten viimenäkemän (eli sitten viime vuosituhannen, jolloin viimeksi työskentelin vanhustyön parissa). Merkittävä parannus on mielestäni nostolaitteet. Huoneiden katoissa kulkee kiskot, joita myöden laite saadaan minne tahansa huoneessa. Autettavan ympärille asetellaan nostoliina, jolla nostetaan hänet vaikkapa pyörätuoliin.

Sosiaalisilla luotoilla autetaan ihmisiä ulos velkavankeudesta

(Länsiväylä 1.6.2008)

Nimimerkki "Äänestänkö turhaan" pohti (Länsiväylä 16.5.) että joskos ensi syksyn kunnallisvaalit saivat allekirjoittaneen "kirjoittamaan yleviä sanoja sosiaalisesta luotosta." Nimimerkki kysyy myös miksei kaikkia sosiaaliseen luottoon varattuja varoja käytetty viime vuonna.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 8.2022