Do not remove or your site will get broken

Mitä niin sanottujen ISIS-naisten sekä lasten kanssa tulisi tehdä, ja mitä arvelen että tapahtuu?

Syyriassa vankileireillä on käsittääkseni 11 suomalaista naista jotka ovat vapaaehtoisesti ISISin riveihin lähteneet. Heidän lisäkseen leireillä on heidän lapsiaan, joista osa on muuttanut vanhempien mukana Suomesta ja osa syntynyt Syyriassa. Edellä mainitut ovat Suomen kansalaisia.

Luultavasti heidät kaikki saataisiin Suomeen jos niin haluttaisiin. Syyrialla on halua tyhjentää vankileirejä. Kyse on siis pitkälti siitä, mitä Suomessa halutaan tehdä.

Maauimala täydentämään Espoonlahden urheilupuistoa

(Länsiväylä 26.6.2019)

Espoon asukasluvun odotetaan kasvavan kymmenessä vuodessa 45 000 asukkaalla. Uimahallien tilat eivät pysy kaupungin kasvun tahdissa. Hyvää on, että Matinkylään on suunnitteilla uusi uimahalli. Toisaalta Tapiolan uimahallin tilanne on ratkaisematon.

Espoonlahden suuralueella on noin 55 000 asukasta, ja metron myötä asukasmäärä kasvaa kovaa tahtia. Alueella toimii uimahalli, mutta Espoonlahden urheilupuiston toimintoja voisi täydentää Leppävaaran tapaan maauimalalla.

Espoon lintu- ja näköalatornit: Stora Herrön näköalatorni

Tervetuloa yhteen Espoon hienoimmista paikoista. Stora Heröön näköalatornista on hurjat näköalat. Torni on kallion päällä, ja maisemat aukeaa likimain kaikkiin suuntiin. Stora Herröhön pääsee kesällä saaristoveneellä. Tässä on kuva tornista aika suoraan koilliseen. Oikealla edessä on Rövargrundet

Otaniemeen on tulossa kirjasto, mutta millainen?

Kuva Haukilahden kirjastosta.

Espoon kulttuurilautakunta tapaa ensi kerran huomenna tiistaina 14.5. Kiinnostavin aihe on kirjaston perustaminen Otaniemeen. Mistä tässä on kyse?

Tietotielle, keskelle Otaniemeä, on syntymässä varsin laaja kampus. Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot ovat siirtymässä sinne. Vieressä toimii Aalto-yliopisto. Otaniemeen on tulossa lisäksi uusia asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja myös jonkin verran palveluita. Eli kirjaston tarve, joka nytkin alueella on, kasvaa. Tästä muuten pääset kulttuurilautakunnan esityslistan kuvaukseen kirjaston suunnitelmista.

Kadonnut Espoo: Mankkaan turvetehdas ja -rata

Espoon Mankkaalla oli turvepehkutehdas, Turvepehku Oy - Esbo Torfströ Ab. Turvepehkutehtaan toiminta alkoi vuonna 1910, ja loppui runsaat 50 vuotta myöhemmin. Tässä Espoon kaupunginmuseon kuvassa Kilon FBK marssii tehdasrakennuksen edestä jossain vaiheessa 1930-lukua.

Kuka hyötyy ja kuka häviää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen uudessa vyöhykemallissa?

Aikoinani olin Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen. Siellä linjattiin Espoon kantoja muun muassa metron liityntäliikenteeseen ja vyöhykeuudistukseen. Nyt, vaikka roolini ovat muuttuneet, yllättävän moni on kysynyt mitä tämä vyöhykeuudistus nyt käytännössä merkitsee? Kuka hyötyy ja kuka häviää?

Niinpä tässä on yhteenveto asiasta. Käytän esimerkkinä 30 päivän lippujen hintoja.

Lasihytin alueella on syytä säilyttää osia alueen teollisesta historiasta

(Länsiväylä 2.3.2019)

Länsiväylässä (13.2.2019) kerrottiin Kauklahden aseman eteläpuolelle suunnitellusta Lasihytin alueesta. Asukkaita on tulossa 4000-5000. Sijainti on asuinalueelle mainio, juna-asema on vieressä, ja palveluita löytyy kävelymatkan päästä.

Alustavissa suunnitelmissa todetaan, että historiallisen Kauklahden Lasitehtaan isoa teollisuusrakennusta ei ole tarkoitus säilyttää, koska ”se on jo päässyt liian huonoon kuntoon.” Kaavoituksen vasta alkaessa ei kannata linjata asiaa näin vahvasti - on syytä selvittää, voisiko vaikka vain osan teollisuusrakennuksesta säilyttää. Se voi olla mahdotonta, mutta jos ei edes yritä, niin miten voisi löytää hyvän kompromissiin menneen ja tulevaisuuden välillä?

Sivut