kuvituskuva

Matinkylän alue

Suur-Matinkylä on Espoon suuralue, joka koostuu Henttaan, Matinkylän ja Olarin kaupunginosista.

Matinkylän alueella asuu 43 135 asukasta (vuodenvaihteessa 2019-20), ja alue kasvaa vauhdilla.

Täältä löydät runsaasti Matinkylän  aluetta käsitteleviä kuvasarjoja, bloggauksiani ja mielipidekirjoituksiani. 

Tärkeintä on rakentaa toimiva kuntoutussairaala

(Länsiväylä 5.11.2011)

Puolarmetsän sairaalan yhteyteen on suunniteltu kuntoutukseen keskittyvää Espoon sairaalaa. Uusi sairaala, Elä ja asu -keskus, uudet senioriasunnot ja tarjolla olevat terveyspalvelut muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Sairaalasta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi valikoitui Orkideaksi kutsuttu kokonaisuus.

Kaikki eivät asu metroasemien vieressä

Huomisessa (22.8.2011) Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne. Asiasta en vielä osaa sanoa tätä enempää - esityslistassa lukee että käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne...

Lehtitietojen mukaan länsimetron toteutuksessa edetään hyvä tahtia, mutta aikataulussa pysyminen tekee silti tiukkaa.

Suurpelto tarvitsee pikaraitiotietä

(Helsingin Sanomat 13.4.2011)

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Kadonnut Espoo: Kirjasto Omenan vanhat tilat

Kirjasto Omenan vanhat tilat sijaitsivat Ison Omenan kauppakeskuksessa. Noin 2500 neliön kokoinen kirjasto oli silloin Espoon toiseksi suurin, nykyään samoissa tiloissa toimii pääosin Duudsonien Activity Park. Kirjasto muutti saman kauppakeskuksen toiseen päähän, palvelupisteeseen.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Uimahalli Matinkylä metroaseman yhteyteen

(Länsiväylä 20.10.2012)

Jokaisella Espoon viidestä aluekeskuksesta on oma uimahallinsa, paitsi Matinkylä-Olarilla. Alueella asuu noin 35 000 asukasta. Lisäksi viereen on rakenteilla Suurpellon alue, joka merkitsee melkoista asukasluvun kasvua. Matinkylään tarvitaan oma uimahalli.

Kannattaako sairaala rakentaa itse vai yhdessä?

Huomisessa Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellään Espoon sairaalan rahoitusta (tästä esityslistaan).

Puolarmetsään rakennetaan tulevan vuosikymmenen aikana kuntoutussairaala, sekä myös elä ja asu -mallin mukaisesti asuntoja ikäihmisille.

Espoon metroasemien yhteyteen liityntäparkkeja polkupyörille

(Länsiväylä 17.3.2010)

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa viisi metroasemaa. Myöhemmin metron jatkaessa Kivenlahteen asti asemia tullee vielä toiset viisi lisää. Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Sairaalatontille jätettävä tilaa laajennuksille

(Länsiväylä 31.12.2008)

Espoon uuden kuntoutussairaalan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa palkittiin luova ja perinteistä sairaalarakentamista uudistava suunnitelma. Ehdotus on ansiokas: asiakaslähtöisyyttä ja muunneltavuutta tarvitaan. Lisäksi esimerkiksi päiväkodin yhdistäminen samaan rakennukseen avaa sairaala-aluetta uudella tavalla myös muille espoolaisille. Kuntoutussairaala tulee rakentaa mahdollisimman nopeasti, sillä tarve on suuri.

Kirjastojen on myös oltava auki!

Espooseen on viime vuosina rakennettu toinen toistaan näyttävämpiä kirjastoja. Ensin ovensa avasi Ison Omenan kirjasto ja sitten Leppävaaran kirjasto kauppakeskus Sellon yhteydessä. Ensi vuoden puolella aloittaa kauan kaivattu Keski-Espoon kirjasto kauppakeskuksen Entressen yhteydessä.

Kyseiset kirjastot ovat hienoja, ja Leppävaaran kirjasto onkin noussut pääkaupunkiseudun suosituimmaksi. Silti en Ison Omenan tai Leppävaaran kirjastoissa käydessäni voi olla pohtimatta onko jokainen neliö ja jokainen pitkä käytävä todellakin aivan välttämätön.

Espooseen lisää siirtolapuutarhoja

(Länsiväylä 15.8.2008)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Halutaan oma pakopaikka jonnekin rauhallisen järven rannalle. Useat ovat myös toteuttaneet unelmansa. Mökki on hankittu läheltä tai kaukaa, ja autossa istutaan perjantai-iltaisin tuntitolkulla. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, kun pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta voi muodostua ylitsepääsemättömän vaikeaksi.

Voi juma mikä määrä ostoskeskuksia!

Päivän Helsingin Sanomissa esiteltiin pääkaupunkiseudun isoimpia ostoskeskuksia sekä suunnitteilla olevia sellaisia. Ei siinä voinut kuin ihmetellä, kyllä tulee kerrosneliömetrejä. Lommilaa suunnitellaan vaatimattomasti kaksi ja puoli kertaa Isoa Omenaa suuremmaksi.

Kioskikirjastot Saunalahteen ja Suurpeltoon

(Länsiväylä 4.4.2008)

Viime vuosina Espoon kirjastopalvelujen kehittämisen painopiste on ollut aluekirjastojen rakentamisessa. Leppävaaraan ja Matinkylään on rakennettu uudet aluekirjastot, Espoon keskuksen uusi aluekirjasto on rakenteilla ja Espoonlahden aluekirjasto on suunnitteilla.

Matinkylän alue: Pian kolminapainen suuralue

Matinkylä-Olarin alueesta puhuttaessa usein unohdetaan, että vertailtaessa kokoa ja asukaslukua kyseessä taitaa olla Espoon tiiviiten asuttu suuralue.

Suurpellon myötä Matinkylä-Olarin alueesta tulee kolminapainen. Julkinen liikenne niin alueen sisällä kuin muualla pääkaupunkiseudulla on syytä järjestää hyvin.

Uimahalli Matinkylään rakennettavan metroaseman viereen

(Länsiväylä 6.1.2008)

Espoo voi edesauttaa asukkaidensa hyvinvointia tarjoamalla huokeita ja lähellä kotia sijaitsevia mahdollisuuksia liikkua. Uiminen on mainiota liikuntaa. Kukin voi uida omaan tahtiinsa ja tarvitaan vain uimapukua ja pyyhe. Uiminen onnistuu kaikenkuntoisilta ja -vaivaisilta.

Metron kaksi isoa etua

Länsimetron hinta sen kun nousee, vaikka lapio ei ole heilahtanut vielä kertaakaan. Metro herättää tunteita. Metrolla on kuitenkin kaksi isoa etua, joita muilla julkisilla välineillä ei ole tarjota.

Metrossa kapasiteettia voi lisätä lähes rajattomasti. Vuoroväli voidaan tiputtaa puoleentoista minuuttiin, ja vaunuja voi olla mukana niin monta kuin laiturille mahtuu.

Toisekseen metro on selkeä. Tätä ei ole syytä väheksyä kun pyritään saamaan aiempaa useampi käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Erillinen saattohoitokoti Puolarmetsään

(Länsiväylä 26.10.2007)

Helsingissä toimivan Terhokodin johtajan Juha Hännisen mukaan Suomeen tarvittaisiin viisi kertaa nykyistä enemmän saattohoitopaikkoja.

Espoo on päättänyt rakentaa oman saattohoitoyksikön. Saattohoitokodin tarve onkin kiistämätön. Sijainti ja rakentamisaikataulu ovat vielä auki, vaikkakin Espoon valtuusto kaavaili saattohoitokotia Puolarkodin yhteyteen. Tällä hetkellä Espoo ostaa saattohoitopaikkoja Terhokodista, järjestää saattohoitoa omissa yksiköissään, sekä tukee potilaiden viimeisten elinpäivien viettoa kotona.

Rantaraitti on kaikkien espoolaisten ilo

(Länsiväylä (puheenuoro-palsta) 22.8.2007)

Heinäkuisena lauantaina pyöräilin Espoon rantaraitin Otaniemestä Kivenlahteen. Pysähdyin kymmeniä kertoja valokuvaamaan ja ihailemaan maisemia. Yli kahdenkymmenen kilometrin matkaan meni runsaat kahdeksan tuntia.

Kioskikirjasto olisi hyvä ratkaisu Suurpeltoon

(Länsiväylä 9.3.2005)

Suurpellon alueella asuu pian noin 7000 asukasta ja työpaikkojakin on tulossa noin 8000 ihmiselle. Lisäksi Suurpeltoon on kaavailtu tulevaksi oppilaitoksia.

Suurpeltoon ei kuitenkaan ole tulossa kirjastoa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää; Ison Omenan ja Tapiolan suuret ja hyvin palvelevat kirjastot sijaitsevat lähellä. Muualla Espoossa on muutenkin suuria kirjastohankkeita vireillä.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 9.2024