Olet täällä
Julkinen liikenne
Tapiolan tulevaisuus on joukkoliikenteessä
Tapiolan tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina ahkerasti. Olen asunut koko ikäni - kolmannesvuosisadan - Espoossa.
Lapsuuteni Espoossa Tapiola oli keskus jonne lähdettiin kauempaakin asioille jos tarvitsi hankkia muuta kuin ruokaa. Tapiolan asema kaupan keskuksena on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Ison Omenan ostoskeskus, Leppävaaran Sello ja Helsinki ovat vetovoimaisuudessaan omaa luokkaansa.
Keski-Espoon joukkoliikenne pysyy lähivuodet pääosin ennallaan
Vielä lähiviikkojen ajan YTV:n verkkosivuilla ja asukastilaisuuksissa esitellään joukkoliikennesuunnitelma vuosille 2010-2014. Suunnitelma sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja vuorovälisuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille.
Arkiliikunta pitää lapset kunnossa
Kesäkuun viimeisissä numeroissa Länsiväylässä paneuduttiin lasten heikentyneeseen kuntoon. Artikkeleissa niin esiteltiin uudenlaisia leikkialueita (22.6.) kuin peräänkuulutettiin kouluihin lisää liikuntatunteja (29.6.). Hienoja ideoita kumpikin. Kuitenkin mielestäni tämän lisäksi tulisi paneutua ongelman ytimeen.
Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee
Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?
Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.
YTV voisi selkeyttää lippujen hinnoittelua
Muutama vuosi sitten toteutettiin pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä suuri uudistus. Perinteisistä pahvisista kuukausikorteista siirryttiin matkakortteihin.
Autoilu laiskistaa
Sukulainen kävi puolentoista viikon ulkomaanmatkalla. Hän jätti autonsa meille hoitoon - asumme kohtuullisen lähellä lentoasemaa ja samalla pääsee kyläilemään. Runsaassa viikossa sitä huomasi, että kylläpäs autoilu laiskistaa.
Julkista liikennettä sairaaloiden välille
Pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulevina vuosina yhteistyö Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välillä kasvaa entisestään.
Kopioidaan lounassetelimalli joukkoliikenteeseen
Pääministeri Matti Vanhanen pohti joukkoliikenteen aseman vahvistamista. Hän tarjosi työmatkaliikenteen leipomista kiinni tupoon. Toisin sanoen osa tulevista palkankorotuksista käytettäisiin matkustamiseen. Vanhanen myös visioi ettei tuki olisi matkustajakohtainen - sen voisi käyttää vaikkapa perheenjäsen.
Metron kaksi isoa etua
Länsimetron hinta sen kun nousee, vaikka lapio ei ole heilahtanut vielä kertaakaan. Metro herättää tunteita. Metrolla on kuitenkin kaksi isoa etua, joita muilla julkisilla välineillä ei ole tarjota.
Metrossa kapasiteettia voi lisätä lähes rajattomasti. Vuoroväli voidaan tiputtaa puoleentoista minuuttiin, ja vaunuja voi olla mukana niin monta kuin laiturille mahtuu.
Toisekseen metro on selkeä. Tätä ei ole syytä väheksyä kun pyritään saamaan aiempaa useampi käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Kauklahden junayhteydet paranivat
Kauklahden junayhteydet Helsingin suuntaan tuplaantuivat, kun E-juna alkoi elokuussa liikennöidä Kauklahdesta, josta pääsee Helsingin suuntaan nyt neljästi tunnissa poislukien myöhäiset illat ja viikonloput.
Toimisiko maksuton joukkoliikenne?
Kolme vuotta sitten ehdotin Helsingin sanomissa maksutonta julkista liikennettä pääkaupunkiseudulle. Vajaa kuukausi sitten Päivi Lipponen nosti asian jälleen esille. Ihan on kivaa olla Lipposten perheen oppi-isä, etenkin kun osa heistä näkee punaista kun näkee vihreää.
Linjan 19 pysäkit esteettömiksi
Espoon keskuksen ja Tapiolan väliä liikennöivä bussilinja 19 on valittu toiseksi valtakunnalliseksi esteettömän liikennöinnin kokeilulinjaksi. Toinen linja liikennöi Tampereella. Hankkeen myötä reitin keskeiset pysäkit korotetaan ja muutetaan esteettömiksi.
Espoon kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Länkelin kertoo että linja 19 valittiin, koska se yhdistää Espoon kaksi merkittävää keskusta, ja linja kulkee Puolarmetsän sairaalan editse. Asiaan vaikutti myös se, että linjaa 19 liikennöidään matalalattiaisilla busseilla.
Julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta
Julkista liikennettä puolustettaessa perustellaan sen tarpeellisuutta usein ympäristöön ja kansalaisten tasavertaisuuteen liittyvillä argumenteilla. Monia muitakin julkista liikennettä puoltavia näkökantoja löytyy. Itse puhun mielelläni myös siitä kuinka julkinen liikenne edistää terveyttä ja lisää turvallisuutta.
Jalankulkijoille ”etuajo-oikeus”
Tiedän mikä olisi ensimmäinen asia jota lähtisin eduskunnassa ajamaan. Sellainen sopivan helposti toteutettava muutos, joka säästäisi ihmishenkiä, lisäisi turvallisuutta ja helpottaisi ihmisten arkea. Antaisin suojatietä lähestyville jalankulkijoille etuajo-oikeuden.
Lahti – Helsinki 48 minuuttia
Matkustin tänään Lahdesta Helsinkiin, Pendolinolla uutta oikorataa. Lahdesta Helsinkiin matka-aika oli 48 minuuttia, Pasilaan vielä vähän vähemmän. Ja vaikka oli pakkasta, juna ei hajonnut.
Tietullit puhdistaisivat ilmaa ja tekisivät liikenteen sujuvammaksi
Pääkaupunkiseudulla on ongelma: ilmanlaatu ei ole hyvä, liikenne aiheuttaa meteliä ja ruuhkat hankaloittavat liikkumista. Ruuhkassa istumiseen menee aikaa, ja liikenteen päästöt ovat haitallista terveydelle.
Ilmaismatkoilla on merkitystä lapsiperheille
Marjut Nyström ehdottaa (HS 22.7.), että pääkaupunkiseudun busseihin voisi asentaa matkakortinlukijat bussin keskiosaan. Tällöin lastenvaunujen kanssa matkustava voisi maksaa matkansa samalla tavoin kuin etuovesta tulevatkin. Ilmainen matkustaminen lastenvaunujen kanssa ei ole vain tekninen, vaan myös yhteiskunnallinen päätös. Matkustavathan lapset, opiskelijat ja eläkeläisetkin alennetulla hinnalla.
Bussiterminaali muuttaisi Espoon keskuksen bussilinjoja
Helmikuussa YTV:n suunnittelijat esittelivät Kuninkaantien lukiossa luonnoksia pääkaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmista vuosille 2005-09.
Kevään aikana valmistuvat joukkoliikennesuunnitelmat tuleviksi neljäksi vuodeksi. Uudistukset ovat suunnitteilla toteutettavaksi vaiheittain, ensimmäiset jo ensi syksynä, osa aikaisintaan vuonna 2009.
Espoonportin alikulku, Espoo
Kirkkojärventien ja Rantaradan alitse rakennettu Espoonportti on 350 metriä pitkä ja sen liikennemääräksi arvioidaan noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Urakka kesti kaksi ja puoli vuotta. Espoonportti siihen liittyvine katu- ja siltajärjestelyineen on Espoon kaikkien aikojen suurin katu-urakka. Urakan kokonaiskustannukset olivat runsaat 11 miljoonaa euroa.
Ilmainen joukkoliikenne toisi etuja
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on kriisissä. YTV ylittää budjettinsa, kunnat supistavat tukeaan julkiseen liikennöintiin, hinnat nousevat palvelutason laskiessa. Samaan aikaan yksityisautoilu ja ruuhkat lisääntyvät. Julkinen liikenne on muuttumassa työmatkaliikenteeksi.