header

Julkinen liikenne

Pääkaupunkiseudulla lippujen hinnat tulee pitää kohtuullisena ja palvelutarjontaa tulee parantaa. Julkisen liikenteen tulee palvella likimain aina, ei pelkästään ruuhka-aikoihin.
 
Julkisen liikenteen rungon tulee perustua raiteille. Tätä voidaan täydentää muilla konstein. Toimiva julkinen liikenne on tärkeää niin sosiaalisen tasa-arvon kuin ympäristönkin kannalta.

Länsimetroa kannattaa jatkaa saman tien

Huomisen (28.5.2012) kaupunginhallituksen merkittävin asia on länsimetron jatkon hankesuunnitelma. Ehdotus on, että Länsimetroa jatkettaisiin saman tien Matinkylästä Kivenlahteen. Tälle on helppo sanoa kyllä.

Hankesuunnitelmasta päätettäessä ei vielä päätetä toteuttaa mitään, mutta mahdollistetaan se, että Espoon valtuuston voi käsitellä asiaa - luultavasti jo tänä vuonna.

Näillä näkymin länsimetro valmistuu loppuvuonna 2015. Metrolinja jatkuu silloin Ruoholahdesta Matinkylään, tulossa on yhteensä seitsemän asemaa ja lähes 14 kilometriä raiteita.

Asemille katettua tilaa polkupyörille

(Helsingin Sanomat 2.4.2012)

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa kuusi metroasemaa. Tunneleita louhitaan parhaillaan, ja maan alaiset suunnitelmat ovat pääosin valmiita. Seuraavaksi suunnitellaan metroasemien maanpäällisiä sisääntuloja.

Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen

(Vartti 14.3.2012)

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Liityntäliikennettä länsimetron asemilta rantaradan asemille

(Länsiväylä 11.3.2012)

Länsimetron valmistuessa bussiliikenteen painopiste muuttuu Etelä-Espoossa liityntäliikenteeksi. Useiden linjojen pääteasema tulee olemaan jokin uusista metroasemista.

Muutos antaa mahdollisuuden miettiä myös liityntäliikennettä uudelleen.

Palvelut huomioon vyöhykemallissa

(Helsingin Sanomat 31.1.2012)

HSL eli Helsingin seudun liikenne esitteli suunnitelmansa joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista. Harkittavana on kolme vaihtoehtoa pääkaupunkiseudun vyöhykerajoiksi.

Kuntarajojen sijaan matkan hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan. Kehämäisesti levittäytyvien vyöhykkeiden keskipiste olisi Helsingin keskusta.

Kauppakeskukset täytyy suunnitella keskelle kaupunkia

(Länsiväylä 20.1.2012)

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Ikea, sisähuvipuisto ja vesipuisto keskelle Leppävaaraa?

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Kaikki eivät asu metroasemien vieressä

Huomisessa (22.8.2011) Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne. Asiasta en vielä osaa sanoa tätä enempää - esityslistassa lukee että käydään läpi länsimetron tämän hetken tilanne...

Lehtitietojen mukaan länsimetron toteutuksessa edetään hyvä tahtia, mutta aikataulussa pysyminen tekee silti tiukkaa.

Espoon juna-asemat: Keran asema

Keran asema on mielestäni aina ollut äärettömän sympaattinen. "Hoitamaton" asema on kuin unohtunut keskelle Espoota, odottamaan kaupunkiradan jatkoa. Alue on minulle läheinen, teini-ikäisenä asuin tuossa vieressä. Voitte siis kuvitella minut tuonne reppu selässä junaa odottelemaan. Asemanseutu ei muuten ole muuttunut lainkaan 25 vuoteen, mitä nyt betoni on rapistunut lisää...

Suurpelto tarvitsee pikaraitiotietä

(Helsingin Sanomat 13.4.2011)

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Maksetaanko kilometreistä, liikennevälineestä, vyöhykkeistä vai kunnanrajoista?

Helsingin seudun liikenne HSL on tehnyt luonnoksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykemallista ja hinnoittelusta. Luonnos on lausuntokierroksella alueen kunnilla. Tänä iltana 24.2. Espoon vihreät järjestävät kaikille avoimen vyöhykemallia käsittelevän tilaisuuden Ison Omenan kirjastossa, alkaen kello 18.30.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Espoon metroasemien yhteyteen liityntäparkkeja polkupyörille

(Länsiväylä 17.3.2010)

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa viisi metroasemaa. Myöhemmin metron jatkaessa Kivenlahteen asti asemia tullee vielä toiset viisi lisää. Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Kuntien sisäiset liput palautettava seutumatkan osamaksuksi

(Helsingin Sanomat 9.2.2010)

Vuodenvaihteessa aloittanut uusi Helsingin seudun liikelaitos on paljon vartijana. Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on samoissa käsissä ja kuntien sisäinen ja seutuliikenne saadaan toivottavasti toimimaan aiempaa peremmin. Yhden seutuliikenteeseen liittyvän kummallisuuden uusi HSL voisi ensitöikseen korjata.

Lommilan raideyhteys on valitettavasti kaukaista tulevaisuutta

(Länsiväylä 3.2.2010)

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Junalla Espoon keskuksesta Lohjalle?

(Keski-Espoon Sanomat 3/2009)

Vastavalmistuneen kehityskuvasuunnitelman mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua Espoon keskuksesta pääsisi junalla Lohjalle. Länsiradaksi kutsuttu uusi raideyhteys haarautuisi rantaradasta Espoon keskuksen jälkeen ja jatkaisi Veikkolan kautta Lohjalle. Yhteys olisi osa Helsinki-Salo-Turku -oikorataa.

Helppo kävely-yhteys Espoon aseman keskiraitelle olisi mahdollinen

(Länsiväylä 10.6.2009)

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Tapiolan tulevaisuus on joukkoliikenteessä

(Länsiväylä 25.3.2009)

Tapiolan tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina ahkerasti. Olen asunut koko ikäni - kolmannesvuosisadan - Espoossa.

Lapsuuteni Espoossa Tapiola oli keskus jonne lähdettiin kauempaakin asioille jos tarvitsi hankkia muuta kuin ruokaa. Tapiolan asema kaupan keskuksena on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Ison Omenan ostoskeskus, Leppävaaran Sello ja Helsinki ovat vetovoimaisuudessaan omaa luokkaansa.

Keski-Espoon joukkoliikenne pysyy lähivuodet pääosin ennallaan

(Keski-Espoon Sanomat 1/2009)

Vielä lähiviikkojen ajan YTV:n verkkosivuilla ja asukastilaisuuksissa esitellään joukkoliikennesuunnitelma vuosille 2010-2014. Suunnitelma sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja vuorovälisuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille.

Arkiliikunta pitää lapset kunnossa

(Länsiväylä 9.7.2008)

Kesäkuun viimeisissä numeroissa Länsiväylässä paneuduttiin lasten heikentyneeseen kuntoon. Artikkeleissa niin esiteltiin uudenlaisia leikkialueita (22.6.) kuin peräänkuulutettiin kouluihin lisää liikuntatunteja (29.6.). Hienoja ideoita kumpikin. Kuitenkin mielestäni tämän lisäksi tulisi paneutua ongelman ytimeen.

Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee

Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?

Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 1.2021