HSL eli Helsingin seudun liikenne esitteli suunnitelmansa joukkoliikenteen uudesta vyöhykemallista. Harkittavana on kolme vaihtoehtoa pääkaupunkiseudun vyöhykerajoiksi.

Kuntarajojen sijaan matkan hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan. Kehämäisesti levittäytyvien vyöhykkeiden keskipiste olisi Helsingin keskusta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Espoo on toiminut kauppakeskusten suunnittelussa mallikkaasti. Niin Leppävaaran Sello, Matinkylän Iso Omena kuin Espoon keskuksen Entressekin on rakennettu keskelle asutusta. Kävelymatkan päässä asuu kymmeniä tuhansia espoolaisia, ja kauppakeskukset sijoittuvat joukkoliikenteen solmukohtiin.

Helsingin Sanomat uutisoi Espoon Suurpellon alueen rakentumisesta (HS 5.4.2011). Monipuolisen asumista ja työpaikkoja uudella tavalla yhdistävän alueen sijaan Suurpelto on liukumassa kohden tavanomaisempaa asuinaluetta, jossa pääpaino on asumisessa ja liikkuminen hoidetaan autoillen.

Metron myötä Etelä-Espooseen on tulossa viisi metroasemaa. Myöhemmin metron jatkaessa Kivenlahteen asti asemia tullee vielä toiset viisi lisää. Asemien liityntäpysäköintiä suunniteltaessa tulee erityisesti huomioida polkupyöräily.

Vuodenvaihteessa aloittanut uusi Helsingin seudun liikelaitos on paljon vartijana. Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on samoissa käsissä ja kuntien sisäinen ja seutuliikenne saadaan toivottavasti toimimaan aiempaa peremmin. Yhden seutuliikenteeseen liittyvän kummallisuuden uusi HSL voisi ensitöikseen korjata.

Varavaltuutettu Mia Kaukinen (kok) kommentoi kirjoitustamme kauppakeskusten sijoittelusta ja eritoten Lommilasta todeten muun muassa että ajatuksemme "peilaavat enemmän tähän päivään kuin tulevaisuuteen." Nykypäivä asettaa valitettavasti rajoituksia tulevalle, ja kaupunkirakenne muuttuu varsin hitaasti. Suuret kaupunkirakenteelliset linjaukset kannattaa pohjata siihen miten asiat nyt ovat ja mihin suuntaan niiden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.

Espoon keskuksen remontin myötä Espoon aseman keskilaiturilta on rakennettu kävely-yhteys raiteiden yli Espoontorin puolelle. Tämä on mahdollista koska E-junien jatkaessa Kauklahteen asti raiteita 3 ja 4 ei käytetä tällä hetkellä lainkaan.

Tapiolan tulevaisuudesta on keskusteltu viime aikoina ahkerasti. Olen asunut koko ikäni - kolmannesvuosisadan - Espoossa.

Lapsuuteni Espoossa Tapiola oli keskus jonne lähdettiin kauempaakin asioille jos tarvitsi hankkia muuta kuin ruokaa. Tapiolan asema kaupan keskuksena on kuitenkin muuttunut vuosikymmenten saatossa. Ison Omenan ostoskeskus, Leppävaaran Sello ja Helsinki ovat vetovoimaisuudessaan omaa luokkaansa.

Kesäkuun viimeisissä numeroissa Länsiväylässä paneuduttiin lasten heikentyneeseen kuntoon. Artikkeleissa niin esiteltiin uudenlaisia leikkialueita (22.6.) kuin peräänkuulutettiin kouluihin lisää liikuntatunteja (29.6.). Hienoja ideoita kumpikin. Kuitenkin mielestäni tämän lisäksi tulisi paneutua ongelman ytimeen.

Muutama vuosi sitten toteutettiin pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä suuri uudistus. Perinteisistä pahvisista kuukausikorteista siirryttiin matkakortteihin.

Pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulevina vuosina yhteistyö Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välillä kasvaa entisestään.