Tony Hagerlund

Suur-Leppävaara

Kuvituskuva: Leppävaaran alue.

Suur-Leppävaara on Espoon suuralue, joka koostuu Karakallion, Kilon, Laaksolahden, Leppävaaran, Lintuvaaran, Lippajärven, Sepänkylän ja Viherlaakson kaupunginosista. Suur-Leppävaaran alueella asuu päälle 78 000 asukasta (vuodenvaihteessa 2023-24).

Leppävaara on kokenut vuosikymmenessä hurjan muutoksen. Radan eteläpuolen peltomaisemat ovat muuttuneet tiiviiksi kaupungiksi. Leppävaara on Espoon kaupunkimaisimpia alueita. On tärkeää huolehtia siitä, että Leppävaara lähialueineen muodostaa yhden toiminnallisen alueen, jossa palvelut pelaavat ja julkinen liikenne toimii saumattomasti.

Täältä löydät vajaat 200 Leppävaaran aluetta käsittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani. 

Ikea, sisähuvipuisto ja vesipuisto keskelle Leppävaaraa?

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Espoon juna-asemat: Keran asema

Keran asema on mielestäni aina ollut äärettömän sympaattinen. "Hoitamaton" asema on kuin unohtunut keskelle Espoota, odottamaan kaupunkiradan jatkoa. Alue on minulle läheinen, teini-ikäisenä asuin tuossa vieressä. Voitte siis kuvitella minut tuonne reppu selässä junaa odottelemaan. Asemanseutu ei muuten ole muuttunut lainkaan 25 vuoteen, mitä nyt betoni on rapistunut lisää...

Maksetaanko kilometreistä, liikennevälineestä, vyöhykkeistä vai kunnanrajoista?

Helsingin seudun liikenne HSL on tehnyt luonnoksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykemallista ja hinnoittelusta. Luonnos on lausuntokierroksella alueen kunnilla. Tänä iltana 24.2. Espoon vihreät järjestävät kaikille avoimen vyöhykemallia käsittelevän tilaisuuden Ison Omenan kirjastossa, alkaen kello 18.30.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Sisähuvipuisto Leppävaaraan?

Leppävaaran Super Life Labin suunnittelu on muuttanut kurssia. Radan varteen lähelle Leppävaaran asemaa on suunniteltu mittavaa ostos-ja vapaa-ajan keskusta laskettelurinteineen, elokuvateattereineen sekä kauppoineen.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Lippäjärven ympärikävely, Espoo

Lippajärvi on pieni järvi likimain keskellä Espoota. Järven eri puolilla on useita asuinalueita: Lähderanta, Viherlaakso ja Lippajäärvi.

Eräänä kesäisenä lauantaina kävelin miltei koko järven ympäri.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Kirjastojen on myös oltava auki!

Espooseen on viime vuosina rakennettu toinen toistaan näyttävämpiä kirjastoja. Ensin ovensa avasi Ison Omenan kirjasto ja sitten Leppävaaran kirjasto kauppakeskus Sellon yhteydessä. Ensi vuoden puolella aloittaa kauan kaivattu Keski-Espoon kirjasto kauppakeskuksen Entressen yhteydessä.

Kyseiset kirjastot ovat hienoja, ja Leppävaaran kirjasto onkin noussut pääkaupunkiseudun suosituimmaksi. Silti en Ison Omenan tai Leppävaaran kirjastoissa käydessäni voi olla pohtimatta onko jokainen neliö ja jokainen pitkä käytävä todellakin aivan välttämätön.

Pyöräily Pitkäjärven ympäri, Espoo

Aurinkoisena torstai-iltana heinäkuussa 2008 pyöräilin Pitkäjärven ympäri. Pitkäjärvi sijaitsee Espoossa, tosin yksi sen kulma ulottuu Vantaalle asti.

Autot piiloon maan alle niin kaupunkikuva paranee

Yhtä asiaa olen opetellut koko pienen kunnallispolitikkoelämäni. Miksi ihmeessä tiiviissä kaupungeissa on niin viihtyisää, mutta paljon väljemmissä lähiöissä voi tuntua että tila loppuu kesken?

Ensimmäinen vastaus on ilmeinen. Jos on rakennettu huolellisesti ja talot ovat persoonallisia, on kaupunkikuva moni-ilmeinen ja viihtyisä. Toinen liittyy autoihin, tai pikemminkin autojen puutteeseen.

Espoon kaupunginosat: Etelä-Leppävaara ja Säteri

Eteläistä Leppävaaraa on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aiemmin alueella sijaitsi joitain omakotitaloja, yksi automarketti ja paljon peltoa. Nyt alue on yksi Espoon kaupunkimaisimpia alueita. Nämä kuvat ovat keväältä 2008.

Takaisin lapion varteen

Aloitin maanantaina kolmen viikon työpestin espoolaisessa vanhainkodissa. Otin varsinaisesta työstäni tiedottajana kolme viikkoa ylimääräistä lomaa ja vietän ne kaksivuorotyössä Aurorakodissa.

Idea tähän on muhinut jo pari vuotta, nyt olosuhteet vihdoin sallivat toteutuksen. Tempauksen tarkoituksena on muistuttaa itseäni millaista on työskennellä käytännön töissä. Toisaalta sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä kaipaan sekä lisää tietoa että erilaista näkemystä alalta.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 2.2025