Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Suur-Leppävaara

Kuvituskuva: Leppävaaran alue.

Suur-Leppävaara on Espoon suuralue, joka koostuu Karakallion, Kilon, Laaksolahden, Leppävaaran, Lintuvaaran, Lippajärven, Sepänkylän ja Viherlaakson kaupunginosista. Suur-Leppävaaran alueella asuu päälle 78 000 asukasta (vuodenvaihteessa 2023-24).

Leppävaara on kokenut vuosikymmenessä hurjan muutoksen. Radan eteläpuolen peltomaisemat ovat muuttuneet tiiviiksi kaupungiksi. Leppävaara on Espoon kaupunkimaisimpia alueita. On tärkeää huolehtia siitä, että Leppävaara lähialueineen muodostaa yhden toiminnallisen alueen, jossa palvelut pelaavat ja julkinen liikenne toimii saumattomasti.

Täältä löydät vajaat 200 Leppävaaran aluetta käsittelevää kuvasarjaani, bloggaustani ja mielipidekirjoitustani. 

Tehdas ja liikennepuisto muistuttamaan historiasta

(Länsiväylä 7.6.2014)

Länsiväylässä kerrottiin (24.5.2014) Keran alueen suunnitelmista. Tulossa on kenties 10 000 asukkaan asuinalue rantaradan varrelle.

Kera on Espoon, ellei koko pääkaupunkiseudun, potentiaalisin uusi asuinalue. Sillä on oma junaseisakkeensa, ja sieltä pääsee pyöräteitä pitkin lähes kaikkialle Espooseen sekä Helsinkiin.

Uutta suunnitellessa on hyvä katsoa myös menneeseen. Keran asemanseutu on ollut Espoolaisittain merkittävä teollisuuskeskittymä. Historia tulisikin huomioida niin alueen nimistössä kuin toteutuksessa.

Espoon päiväkodit: Ajurinmäen päiväkoti

Tervetuloa jälleen espoolaisten päiväkotien maailmaan. Tällä kertaa vuorossa on Ajurinmäen päiväkoti Leppävaaran keskustan tuntumassa, Puustellinmäellä. Päiväkodin sijaan rakennusta voisi myös kutsua vaikkapa teokseksi.

Yhteydet lähipalveluihin on turvattava

(Länsiväylä 9.2.2014)
Vuonna 2016 aloittavan Länsimetron myötä monet Espoon bussilinjat muuttuvat liityntäliikenteeksi. HSL valmistelee uutta linjastoa tämän kevään aikana.
 
Espoossa on keskitetty palveluita samalla luvaten, että palveluiden luokse pääsee joukkoliikenteellä. Tämä tulee huomioida suunnitelmissa.

Espoon päiväkodit: Kilonpuiston lastentalo

Kilonpuiston lastentalo löytyy Etelä-Kilosta. Komean rakennuksen ehdoton helmi on "puolittainen" katettujen käytävien kehystämä sisäpiha. Aloitan tällä kuvalla niin muutkin maltetaan taatusti katsoa.

Espoon päiväkodit: Perkkaanpuiston päiväkoti

Perkkaanpuiston päiväkoti löytyy yllätys yllätys Perkkaalta. Kaksikerroksinen päiväkoti on iso, ja piha on suurimpia mihin olen espoolaisissa päiväkodeissa tähän mennessä törmännyt.

Paljonko Espoon eri osissa on asukkaita per kirjastoneliö?

Aina aika ajoin asetan itselleni selvitystehtäviä. En katso valmiita tilastoja tai lukuja, vaan esitän kysymyksen ja etsin siihen vastauksen. Tämän kertainen pulmapähkinä on, miten paljon kirjastoneliöitä per asukas löytyy Espoon eri osista.

Espoon uimarannat: Jupperinranta

Jupperinrannan uimaranta sijaitsee Espoossa Pitkäjärven rannalla. Ranta on pieni mutta kaunis. Aurinkoisina kesäpäivinä väkeä riittää.

Espoon uimarannat: Lippajärven uimaranta

Lippäjärven uimaranta sijaitsee pienen Lippajärven rannalla Viherlaaksossa, Espoossa. Rantaa kutsutaan myös Viherrannaksi.

Joukkoliikenteen kaarimallissa on valuvika

(Helsingin Sanomat 2.4.2013)

Helsingin seudun joukkoliikenteessä siirytään kolmen vuoden kuluttua kaarimalliin (HS Kaupunki 27.3.). Matkan hintaa eivät määrittele enää kunnanrajat.

Ehdotuksessa AB-vyöhykkeellä (Helsinki, Myyrmäki, Leppävaara, Tapiola) 30 päivän matkakortin hinnaksi tulisi 50 euroa. BC-vyöhykkeellä (pääkaupunkiseutu poislukien Helsinginniemi) hinta olisi 60 euroa ja ABC-vyöhykeellä eli nykyisen seutulipun alueella 90 euroa. Hinnat ovat suuntaa-antavia, nyt sovitaan hintojen välisistä suhteista.

Espoon päiväkodit: Roosaliinan päiväkoti

Roosaliinan päiväkoti jatkaa espoolaisten aivan uskomattoman upeiden päiväkotien sarjaa. Tällä kertaa erikoisuutena on aika lailla kolmionmuotoinen rakennus. Roosaliinan päiväkoti löytyy Etelä-Leppävaarasta, Ruusutorpan koulun "takaa".

Espoon päiväkodit: Ruusulinnan päiväkoti

Retket Espoon päiväkoteihin jatkuvat. Tänään vuorossa oli Etelä-Leppävaarasta löytyvät Ruusulinnan päiväkoti. Kyseinen päiväkoti on myös entinen työpaikkani, sillä olin muutaman päivän keikkatöissä Ruusulinnassa muistaakseni syksyllä 2004.

Espoon päiväkodit: Kartanonpuiston päiväkoti

Kartanonpuiston päiväkoti löytyy eteläisestä Leppävaarasta, Albergan kartanon tienoilta. Pieni kaksiryhmäinen päiväkoti on rakennettu "kerrostalon jatkeeksi": yksi kulma on kerrostalon alakertaa, muu päiväkoti ei ole.

Kerasta autoton kaupunginosa

(Länsiväylä 30.1.2013)

Keran teollisuusalue sijaitsee likimain keskellä Espoota. Idässä sijaitseva Leppävaara on lyhyen junamatkan päässä, ja Kauniainen löytyy kymmenen minuutin reippaan kävelyn etäisyydeltä lännestä. Keran teollisuusalueelta on muuttanut suuri osa teollisesta toiminnasta muualle. Vapautuvalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue.

Vuokra-asunnot Espoossa: eniten Vanha- ja Pohjois-Espoossa, vähiten Tapiolassa

Aika ajoin syntyy vilkasta keskustelua siitä, missä päin Espoota on kaupungin rakentamia vuokra-asuntoja, ja minne niitä ei ainakaan saisi rakentaa. Tämä asia tuo usein tunteet pintaan.

Itse ehdotin aikanani Tiina Elon kanssa (Helsingin Sanomat 16.11.2010), että myös Tapiolan keskustaan voisi rakentaa kaupungin vuokra-asuntoja. Innokkaimmissa palautteissa minua syytettiin alueen luonto-arvojen tuhoamisesta (?) ja kommunismista (onko vuokra-asuminen kommunismia?).

Keramiikkatehtaan päärakennus Keran asukkaiden käyttöön

(Helsingin Sanomat 17.6.2012)

Keskellä Espoota sijaitsevalta nykyään lähinnä junaseisakkeestaan tunnetun Keran alueelta on muuttamassa loppukin teollisuus pois. Tilalle on suunnitteilla uusi asuinalue. Pelkästään Inex Partnersilta vapautuu pääosin asuinrakentamiselle peräti 21 hehtaaria maata. Kaupunkisuunnittelulauta ryhtyy kaavoittamaan aluetta uudestaan.

Espoon kartanot ja huvilat: Leppävaaran kartano

Leppävaaran kartano sijaitsee Leppävaaan pohjoispuolella. Yksityisomistuksessa oleva rakennus sijaitsee upealla paikalla - tiiviisti asutetun Leppävaaran pohjoispuolella on aakeita peltomaisemia ja mäen päällä komea kartano.

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen

(Vartti 14.3.2012)

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 6.2025