Hagerlund.net

Suur-Leppävaara

Suur-Leppävaara on Espoon suuralue, joka koostuu Karakallion, Kilon, Laaksolahden, Leppävaaran, Lintuvaaran, Lippajärven, Sepänkylän, Uusmäen ja Viherlaakson kaupunginosista.

Leppävaara on kokenut vuosikymmenessä hurjan muutoksen. Radan eteläpuolen peltomaisemat ovat muuttuneet tiiviiksi kaupungiksi - ja hyvä niin. Leppävaara on Espoon kaupunkimaisimpia alueita.

Suur-Leppävaaran alueella asuu 71 628 asukasta (vuodenvaihteessa 2019-20). On tärkeää huolehtia siitä, että Leppävaara, Lintuvaara, Karakallio, Viherlaakso ja Lähderanta lähialueineen muodostavat yhden toiminnallisen alueen jossa palvelut pelaavat ja julkinen liikenne toimii saumattomasti.

Täältä löydät runsaasti Leppävaaran aluetta käsitteleviä kuvasarjoja, bloggauksiani ja mielipidekirjoituksiani. 

Haluan päättää ihan itse

Viikonvaihteessa vihreät asettivat puoluekokouksessa tavoitteeksi, että Suomessa sallittaisiin eutanasia. Reaktio on ollut vahva. Netti on pullollaan kirjoituksia vihreiden tappopartioista, ikäihmistenlopetussuunnitelmista, poliittista irtopisteidenkeruuta ja kaikenlaisesta muuta joka ei liity mitenkään siihen mitä vihreät tavoitteekseen asettivat.

Espoon kartanot ja huvilat: Leppävaaran kartano

Leppävaaran kartano sijaitsee Leppävaaan pohjoispuolella. Yksityisomistuksessa oleva rakennus sijaitsee upealla paikalla - tiiviisti asutetun Leppävaaran pohjoispuolella on aakeita peltomaisemia ja mäen päällä komea kartano.

Rantaraitti kiertämään Espoon jokia ja järviä

(Vartti 2.5.2012)

Espoossa on tehty vuosikymmeniä työtä merenrantaa myötäilevän rantaraitin eteen. Uurastus on palkittu, pala palalta on saatu toteutettua lähes yhtenäinen noin 40 kilometrin mittainen rantaraitti.

Seuraavaksi katse on syytä kääntää sisämaahan. Myös keskeisien ulkoilujärvien rantoja tulisi kiertää rantaraitti aina kun se on kohtalaisen helpolla mahdollista.

Rakennetaan kaupunkirata Espoon keskukseen

(Vartti 14.3.2012)

Kaupunkirataa on suunniteltu jatkettavaksi Leppävaarasta Espoon keskukseen. Kaupunkiradan jatkon myötä paikallisjunat kulkisivat omilla raiteillaan, eivätkä enää jakaisi raiteita kaukojunien kanssa. Vuoroväli voisi olla nykyistä tiiviimpi, eikä kaukojunien myöhästely sotkisi paikallisliikennettä.

Ikea, sisähuvipuisto ja vesipuisto keskelle Leppävaaraa?

Tulevan maanantain kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen kokouksessa käsitellään Espoon Leppävaaraan niin sanottua Super Life Lab -kokonaisuutta. Rantaradan eteläpuolelle, Kehä ykkösen itäpuolelle suunnitellaan uutta “elämysostoskeskusta”.

Espoon juna-asemat: Keran asema

Keran asema on mielestäni aina ollut äärettömän sympaattinen. "Hoitamaton" asema on kuin unohtunut keskelle Espoota, odottamaan kaupunkiradan jatkoa. Alue on minulle läheinen, teini-ikäisenä asuin tuossa vieressä. Voitte siis kuvitella minut tuonne reppu selässä junaa odottelemaan. Asemanseutu ei muuten ole muuttunut lainkaan 25 vuoteen, mitä nyt betoni on rapistunut lisää...

Maksetaanko kilometreistä, liikennevälineestä, vyöhykkeistä vai kunnanrajoista?

Helsingin seudun liikenne HSL on tehnyt luonnoksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen vyöhykemallista ja hinnoittelusta. Luonnos on lausuntokierroksella alueen kunnilla. Tänä iltana 24.2. Espoon vihreät järjestävät kaikille avoimen vyöhykemallia käsittelevän tilaisuuden Ison Omenan kirjastossa, alkaen kello 18.30.

Lisää raiteita

Ensi tiistaina Espoon kaupunginhallitus kommentoi Helsingin seudun liikenteelle ns. HJL 2011 -lausuntoa.

Nyt laitetaan järjestykseen Helsingin seudun suuria liikennehankkeita: tehdäänkö kaupunkiradan jatko Espoon keskukseen nyt vai kymmenen vuoden kuluttua, ja ennen vai jälkeen itämetroa? Kaupunginhallitus edustaa tässä kohden Espoon kaupungin näkemystä.

Sisähuvipuisto Leppävaaraan?

Leppävaaran Super Life Labin suunnittelu on muuttanut kurssia. Radan varteen lähelle Leppävaaran asemaa on suunniteltu mittavaa ostos-ja vapaa-ajan keskusta laskettelurinteineen, elokuvateattereineen sekä kauppoineen.

Elä ja asu -kokonaisuuksiin tilaa omaishoidettaville

(Länsiväylä 24.10.2009)

Valtaosa tukea tarvitsevista ikäihmisistä tai vammaisista asuu kotonaan. Monia heistä hoitaa omahoitaja: puoliso, lapsi, vanhempi tai joku muu läheinen.

Noin 30 000 suomalaista saa omaishoidon tukea. Vuonna 2007 vanhusten omaishoidontukea sai 367 espoolaista perhettä ja vammaisten omaishoidontukea 361 perhettä. Yhteensä Espoossa työskentelee siis yli 700 omaishoitajaa, ja heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajia on tosiasiassa huomattavasti enemmän sillä kaikki omaishoitajat eivät ole hakeneet tai saa omaishoidon tukea.

Lippäjärven ympärikävely, Espoo

Lippajärvi on pieni järvi likimain keskellä Espoota. Järven eri puolilla on useita asuinalueita: Lähderanta, Viherlaakso ja Lippajäärvi.

Eräänä kesäisenä lauantaina kävelin miltei koko järven ympäri.

Siirtolapuutarha Espoon joka suuralueelle

(Vartti 10.6.2009)

Suomalaiset unelmoivat omasta mökistä. Monille mökkiunelma muodostuu kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, pelkästään asunnon ostaminen kalliilta pääkaupunkiseudulta osoitautuu monelle mahdottomaksi tavoitteeksi.

Sivut

Rajaa sisältöä

Esim. 9.2023