Huomisessa Espoon kaupungin konsernijaoston kokouksessa on ohjelmassa äärettömän merkittävä asia, lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017. Ehdotus Espoon lausunnosta on monella tapaa voisiko sanoa joukkoliikennekielteinen.

Viime viikolla keskusteltiin pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Helsingin Sanomat (HS 14.8.3024) uutisoi alustavia tietoja niin sanottujen kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta. 

Ehdotuksessa pääkaupunkiseudulle synnytettäisiin kaksiportainen hallintomalli.

(1) “Ylempi taso” hoitaisi esimerkiksi liikennettä, yleistason kaavoitusta, elinkeinopolitiikkaa ja asuntojen rakentamista. Siis kaikkia isoja ja kunnanrajat ylittäviä asioita. Asukkaita suur-Helsingissä olisi vajaat puolitoista miljoonaa.

Huomisessa Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa on esillä muutama “hallinnollisbyrokraattinen” asia, ja listan ulkopuolelta pohdinnassa yksi jättiläisasia: omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen.

Yksi maailmanpolitiikan viime kuukausien yllättävimpiä käänteitä on ollut perinteisen propagandan paluu. Ehdin jo luulla että laajamittainen tiedon vääristely valtiojohtoisesti ei vaan ole mahdollista - kun on noita internettejä ja kamerakännyköitä - mutta niin vain Kremlin suunnasta näyttivät miten sitä osaa olla väärässä. Sotilaallinen kuri toimii näemmä edelleen.

Espoon varhaiskasvatusjaosto pitää ylimääräisen kokouksen torstaina. Ehdotin tätä viime kokouksen yhteydessä: Espoon tuottavuuden ja talouden tasapainottamiseen liittyvät linjaukset ovat menossa valtuustoon, joten totta maar myös varhaiskasvatusjaoston tulisi suunnitelmiin osaltaan perehtyä.

Ongelmalliseksi muodostui se, että koko tatu-ohjelma (eli se tuottavuus ja talouden tasapainotus) meneekin suoraan valtuuston kiertämättä lautakuntien kautta. Niinpä jaoston, jonka tehtävä on tukea ja haastaan opetus ja varhaiskasvatuslautakuntaa, voi lähinnä perehtyä, keskustella, ja mahdollisesti pyrkiä vaikuttamaan asiaan mutkan kautta.

Päivän Helsingin Sanomissa (23.3.2014) on kirjoitus varallisuuden jakautumisesta (""Työllä ei enää rikastu" - perijöiden yhteiskunta tekee paluun.). Kirjoituksessa esitellään taloustieteilijä Thomas Pikettyn ajatuksia. 

Viime viikkoina on tullut mieleen lapsuuteni 1980-luku. Sen lisäksi että ajelin polkupyörällä ympäriinsä Espoon Kirkkojärveä, ostin kioskilta irtokarkkeja, aloin hahmottamaan maantiedettä ja yhteiskuntaa. Silloin kylmä sota veteli viimeisiään, mutta maailma oli vielä jakautunut punaiseen ja siniseen. Myös ydinsodan uhka ahdisti.

Nyt tuo lievä tausta-ahdistus on tehnyt paluun, joten sallittakoon bloggauksissa askel paikallisesta tasosta suurvaltapolitiikkaan.

Kaikista tähänastisista luottamustehtävistä kaupunginhallituksen konsernijaosto on sanottaisiinko vaihtelevin. Jossain kokouksessa voi olla äärettömän isoja ja kauaskantoisia päätöksiä, kuten kannanmuotostus joukkoliikenteen kaarimalliin ja HSY:n viemäri- ja vesijohtoverkostojen “suuntaviivat”, toisessa äärilaidassa välillä nimetään jo sovittuja henkilöitä konserniorganisaation päätöksentekijöiksi.

Välimaastoon jäävät äärettömän tärkeät linjauskeskustelut, jotka eivät ole päätöksentekoa mutta jonka merkitys on suuri. Tätä edustaa tulevan maanantain kokous. 

Yhdysvalloissa on vireillä kiinnostava kuvio. Robinhood-niminen yritys, jonka taustalla on yhtenä rahoitajana myös Google, tarjoaa mahdollisuutta käydä pörssikauppaa Yhdysvaltalaisissa pörsseissä kuluitta. Tulossa saattaa olla melkoinen mullistus - ja jälleen uusi yhteiskunnallisesti merkittävä instituutio joka “koodataan uusiksi” ja jonne uudet Googlen kaltaiset jättifirmat työntyvät.