Kuvituskuva: Tony Hagerlund

Do not remove or your site will get broken

Kuntavaalit ovat myös sote-vaalit

Vuoden, parin ajan on rummutettu, että nämä kuntavaalit eivät ole sote-vaalit. Ennenaikaista, sanon. Sillä nämä ovat mitä suurimmissa määrin myös sote-vaalit. Miksikö näin?

Ensinnäkin kunnat vastaavat entiseen malliin sosiaali- ja terveyspalveluista alkuvuoteen 2019. Puolitoista vuotta on pitkä aika.

Toisekseen, sote-muutos on vasta suunnitteilla. Lakia ei ole viimeistelty, sitä ei ole hyväksytty eikä tietenkään myöskään toimeenpantu. Toisin sanoen muutoksia voi vielä tulla, niin sisältöön kuin aikatauluun.

Mitä oppii kun käy sadassa espoolaisessa päiväkodissa?

Neljä vuotta sitten tulin valituksi varhaiskasvatusjaoston jäseneksi. Haluan tietää mistä päätän - vain papereita lukemalla asiat tuntuvat usein liian yksinkertaisilta - joten päätin käydä vierailuilla kaikissa Espoon päiväkodeissa.

Aloitin kiertämällä Espoon omia päiväkoteja. 

Logistiikka toi haasteita. Päiväkodissa tarvitsee vierailla ennalta sopien, ajankohtana jolloin lapset ovat pihalla, mielellään ainakin kohtalaisen sään aikana, siten että olen itse päivän töissä ja useimmiten hakien omat lapset hoidosta viideltä. Ei ihan helppo palapeli.

Miten Espooseen saadaan kohtuuhintaisia asuntoja?

Vaalien lähestyessä muutama tuttu on kysellyt asumisen kustannuksista, ja siitä, mitä Espoo voisi asialle tehdä. Keskustelujen inspiroimana blogiaan asiasta ihan kunnolla, epävirallisen sarjan aiemmissa osissa pohdin miten koulut saada kuntoon ja miten huomioida historia kaupunkisuunnittelussa. Eli: mitä tekisin jotta asuminen olisi kohtuuhintaista?

Miten huomioida historia Espoon kaupunkisuunnittelussa?

Olen paljasjalkainen Espoolainen, ja olen julkaissut verkossa paikallishistoriikkejä esimerkiksi Espoon keskuksesta, Kirkkojärvestä, Kauklahdesta ja Kerasta. Lisäksi esimerkiksi Espoolaisia kartanoita ja huviloita on tullut kuvattua muutama kymmenen. Espoo on minulle tuttu, ja myös rakas. Vuosien ajan olen pyrkinyt siihen, että historia huomioidaan Espoon kaavoituksessa. Kiteyttää nyt miten mielestäni tulee toimia.

Mitä tekisin huonokuntoisille espoolaisille kouluille ja päiväkodeille?

Kun tuossa vuosi sitten luonnostelin alustavia vaaliteemojensa, listasin kärkeen Espoon koulujen ja päiväkotien määrän ja kunnon. Jo silloin näkyi että ongelma on kasvussa. Viimeisen vuoden aikana on tullut lisää ikäviä yllätyksiä. Kuva on muuten Opinmäen koulusta, ei liity bloggauksen aiheeseen.

Espoon lintu- ja näköalatornit: Matalajärven lintutorni

Olipa kerran viime lokakuun ensimmäinen päivä. Kaunis sellainen. Sellainen päivä kuin nyt on kun kesä on jo vaihtunut syksyyn, mutta aurinko vielä lämmitää. Pakkasin sitten lapset pyöränperäkärryyn ja lähdimme retkelle Matalajärven lintutornia katsomaan.

Espoon kartanot ja huvilat: Lillklobbin kartano

Lillklobbin kartano löytyy rauhaisalta pihapiiristä Espoon Kilosta. Unga teatern isännöi rakennusta, tai siis Espoon kaupunki. Kartanon päärakennus on vuodelta 1892. Samoilta ajoilta ovat myös useimmat muut pihapiirin rakennukset.

Tapiolaan uusia päiväkoteja

(Länsiväylä 15.2.2017)

Tapiolan alueella päiväkotipaikkatilanne on ollut jo pitkään Espoon hankalin. Lapsia on runsaasti niin sanotuilla ylipaikoilla, eli lisäryhmiä on perustettu esimerkiksi päiväkotien liikuntatilojen, auloihin tai muihin mahdollisiin paikkoihin.

Tapiolaan rakennetaan runsaasti, asutus tiivistyy ja uusia tontteja kaavoitetaan asumiskäyttöön. Uusiin asuntoihin muuttaa myös lapsiperheitä, ja lapsiperheille tuppaa olemaan päiväkoti-ikäisiä lapsia. 

Potilaiden omaiset ja läheiset on huomioitava sote-uudistuksessa

(Helsingin Sanomat (digiversio) 6.2.2017)

Sote-uudistuksessa keskustellaan etenkin terveydenhoidosta ja hallinnosta. ­Sosiaalipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Yksi ulottuvuus on tyystin puuttunut keskustelusta: omaisten ja läheisten asema.

Mielenterveyskuntoutujien omaiset tekevät työtä, joka ei usein näy. He hoitavat kotia, tukevat ja kannustavat, kiertävät mukana tapaamisissa, soittavat apua ja valitettavan usein myös koordinoivat hoitojärjestelmän toimintaa. Kyse ei ole aina lyhyistä projekteista – monet vanhemmat saattavat tukea omaa lastaan yli puoli vuosisataa.

Espoon päiväkodit: Auroran päiväkoti

Auroran päiväkoti löytyy Espoon Lippajärveltä, samasta rakennuksesta Auroran koulun kanssa. Hätäisempi voisi luulla tämän kuvan pohjalta, että rakennus on pieni ja matala. No, ei ole. Lisää seuraavissa kuvissa.

Liikenteen verotus on muuttumassa - mistä ne lisäeurot tulevat?

Viikolla esiteltiin suunnitelmia liikenteen verotuksen muuttamiseksi. Uutta autoa ostettaessa autovero poistuisi, vuotuinen ajoneuvovero ja polttoainevero pienenisivät. Edellisiä korvaisi vuotuinen “tienkäyttömäksu”, joka olisi kooltaan jossain 500-1200 euron tietämillä. Kuten yleensä, ehdotuksissa on hyvää ja huonoa.

Sote-uudistus ja valinnanvapaus: Miten estää yrityksiltä asiakkaiden valitseminen?

Maan hallitus tuli joulun alla ulos valinnanvapaus-linjauksineen. Palvelujen tuottajaksi voi rekisteröityä (kuka tahansa) kriteerit täyttävä taho, asiakkaat saavat valita missä käyvät ja maksuperuste on sama kaikille toimijoille. Tästä luetaan pois erikoissairaanhoitoa, erityisen paljon tukea tarvitsevia ja monia muita poikkeustilanteita. Viime viikon Helsingin Sanomissa pohdittiin samaa suuntaa.

Espoon päiväkodit: Kauklahden päiväkoti

Kauklahden päiväkoti öytyy, noh, Espoon Kauklahdesta. Minulle tuttuja Espoon kulmia. Vaikken täälä ole lapsena ollutkaan, niin yläaste ja lukio tuli käytyä tuossa vieressä. 

Espoon vanhat sillat: Espoonkartanon kiviholvisillat Sågbro, Qvarnbro ja se kolmas

Espoon kaunein ja myös Suomen mahdollisesti vanhin kiviholvisilta löytyy Espoonkartanolta, Espoon Kauklahdesta. Kuvassa näkyvä Sågbro on saanut nimensä sahasta, joka tämän juoksun varrella on joskus ollut. Silta on valmistunut 1777. Runsaan kymmenen metrin päässä idempänä on myllyn alta virtaava Qvarnbro.

Sote-uudistus: minne katosi integraatio?

Jokaisella on hyvä olla harrastuksia. Minä ajattelin lähiviikkoina blogata sarjan kirjoituksia sote-uudistuksesta. Nimittäin nyt kun hallitus tarkensi valinnanvapauslinjauksiaan (ja uudistuksen kokonaistavoite alkaa olla selvillä), on aika tarkastella asiaa monesta eri vinkkelistä. Ensimmäisenä integraatio, ja tarkemmin minne se on häviämässä.

Valoa suojateille ja risteyksiin

(Länsiväylä 7.12.2016)
Marras-joulukuussa päästään jälleen nauttimaan pimeänsynkeistä ilmoista ennen kuin lumi peittää maan. Ledien yleistymisen myötä, ja myös uutta rakentaessa Espoon kaltaisissa kaupungeissa, katuvaloja rakennetaan vuodessa melkoinen määrä.
 
Uuden tekeminen on myös mahdollisuus tehdä jotain eri tavalla. Turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta olennaista olisi valaista hyvin etenkin jalkakäytävät sekä liikenteen kohtaamispaikat, eli suojatiet ja risteykset.
 

Suviniityn pysäköintitalo rakenteilla

(Keski-Espoon Sanomat 4/2016, 4.12.2016)

Likimain Suviniityn keskellä tuleva parkkihalli ei erityisemmin näytä, noh, parkkihallilta. Julkisivusta tulee vihertävä ja katolle tulee kasvillisuutta. Valmistuessaan parkkihalli palvelee viittä naapuritonttia, miltei puolta Suviniittyä.

Sivut